Star Wars; Pimeyden polku

Luku. 26

            Ren nk

            - Ren... Olen ihastunut sinuun.. Ava sanoi kyyneleet silmissään ja nousi Saran alukseen. Yritin huutaa mutta en saanut sanaakaan suustani ja heidän aluksensa lensikin jo avaruuteen. Lumisade vain paheni seistessäni metsän aukiolla tietämättä mitä tuntea, minua raivostutti mutta samalla tuntui kuin olisin menettänyt jotain.. Tunsin kun lumi alkoi päästä haarniskani läpi ja vaatteeni alkoivat pikkuhiljaa kastua. Ryhdistin selkäni ja kävelin takaisin tukikohtaan. Kävelin käytävälläja törmäsin Huxiin. - Missä Ava on? hän kysyi ja yritin kävellä hänen ohitseen. - En juuri nyt jaksa keskustella kanssasi. sanoin mutta Hux tarttui minua olkapäästä. - Vastaa kysymykseeni, missä tyttö on? Hux kysyi ja katsoi minuun tiukasti. - Hän lähti harjoittelemaan tulen voimiaan. huokaisin ja katsoin muualle. - MItäh?! Hän ei voi lähteä! Hux huusi vihaisena ja puristi olkapäätäni niin lujaa että se alkoi jo sattua. - Ajattele nyt järkevästi. Kun Ava oppii hallitsemaan tulen voimiaan, niin hänestähän on enemmän hyötyä. Eiköhän Yksinvaltiaskin sen ymmärrä. sanoin ja irrotin Huxin käden olkapäältäni. Hux mietti hetken ennekuin vastasi.
- Mutta palaako tyttö takaisin? 
- Hän palaa noin kahden vuoden kuluttua. sanoin ja kävelin pois huoneeseeni. Istuin sängylleni ja vilkaisin kelloon. Se oli jo 02:56. Kävin makuulle sängylleni ja katselin kattoa. En vieläkään kunnolla käsittänyt mitä oli tapahtunut.. Suljin silmäni ja yritin nukahtaa.. Huomenna olisi taas kokous heti aamusta.. ajattelin ja lopulta nukahdin...

    Ava nk

Laskeuduimme Saran kanssa Hikari nimiselle planeetalle. Astuimme ulos aluksesta ja näin heti kauniin järven sekä vihreät lehtipuut. - Täälläkö harjoittelemme? kysyin ja puristin olkalaukkuani. - Niin. Seuraa minua. Sara sanoi ja käveli puiden sekaan. Seurasin häntä ja näin pienellä aukiolla kauniin puisen mökin. - Asutko sinä täällä? kysyin ja kävelin mökin terassille. - No,tavallaan. Vaihdan paikkaa aika monesti. Monet palkkasoturit ovat perässäni. Sara sanoi keveästi ja avasi oven. Astuimme eteiseen ja näin olohuoneen. Sara lysähti mustalle nahkaiselle sohvalle ja avasi telkkarin. - Onko sinulla televisio? kysyin ällistyneenä ja istuin varovaisesti hänen viereensä. - On, minulta löytyy myös tietokoneet, radiot, valot ja kaikki tälläiset. Olen saanut elektroniikka rojua muutamalta planeetalta. Sara sanoi ja vaihteli kanavia kaukosäätimellä. Tutkin katseellani huonetta, lattiaa peitti beigen sävyinen matto ja seinät olivat valkeat. Ikkunasta auringonpaiste valaisi huonetta ja silloin joku hyppäsi sylini. Säpsähdin kun karvainen häntä kutitti nenääni. - Kissa? kysyin ällistyneenä kun huomasin eläimen kasvot. Meripihkan väriset silmät katsoivat minuun uteliaana. - Alex, älä säikyttele muita.. Sara sanoi kissalle joka maukaisi vastaukseksi. - Onko sinulla kissakin? kysyin ihmeissäni ja kissa pukkasi päätänsä käteeni. - On, tällä planeetalla on paljon kissoja ja tämä halusi jäädä asumaan luokseni. Sara selitti ja silitin kissaa. - Vau.. Olen kuullut niistä mutten koskaan nähnyt.. sanoin mutta silloin ovi avautui ja....
.
// Sori kun en ehtinyt kirjoittaa viikonloppuna Kokkolan reissun takia. Tästä osasta ei tullut kovinkaan kummoinen, mutta toivottavasti piditte! //