Star Wars; Pimeyden polku

Luku. 24

                  Heräsin oven koputukseen. Pomppasin pystyyn ja huokaisin väsyneenä. 
- Niin? kysyin ja venyttelin kipeitä lihaksiani. -Harjoitukset. Nyt on jo ilta. Ren sanoi oven takaa. - Tullaan! huikkasin ja vedin saappaat jalkaani. Kietaisin hiukseni ponihännälle ja laitoin vyön lantiolleni. Sitten lähdinhuoneesta käytävälle jossa Ren jo odotti. - Mennään. hän sanoi lyhyesti ja lähti kävelemään. Kävelimme tavanomaiseen harjoittelupaikkaamme, varastoille.
No niin...Nyt minun täytyy kertoa kun olemmme kahden.. - Ren, minulla olisi vähän asiaa... aloitin varovaisesti. - Niin? Ren kysyi ja katsoi minuun hieman yllättyneenä. Katsoin lattiaan päin ja huokaisin syvään. -Ren, minä.. Tuota.. Muistathan sen Saran? kysyin ja käänsin katseeni lattiasta Reniin päin. - Niin, muistan. Mitä hänestä? Ren kysyi hieman ärtyneenä ja katsoi muualle. - Hän... Hän on isotätini.. sanoin hiljaa ja Ren katsoi minuun ällistyneenä. - Hänhän on suunnilleen minun ikäiseni! Ren huudahti ihmeissään. -Ei. En kertonut tätä sinulle, mutta hän osaa käyttää tulta. Näin sen Shizenillä. sanoin ja katsoi sivuun hermostuneeena. - Tulta..? Ren toisti ja katsoi minuun yllättyneenä. - Niin.. Ja tänään hän kertoi.. minunkin pystyvän samaan.. kuiskasin hiljaa ja katsoin jälleen lattiaan. - Kokeile sitä. Ren sanoi ja nostin katseeni häneen. - Täh!? Miten muka? En minä osaa! huudahdin ällistyneenä hänen sanoistaan. - Jos kerran pystyt siihen, niin kokeile. Ren sanoi tyynesti ja katsoi minuun odottavasti. - Hy-hyvä on..Y-yritän.. änkytin ja laitoin käteni yhteen. Yritin keskittyä ja ajatella tulta... Lopulta onnistuin saamaan aikaan pienen kipinän mutta sekin sammui sekunneissa. - Loistavaa tulen käyttöä.. Ren sanoi ja naurahti hieman. - Ei saa nauraa! tiuskaisin ja katsoin toisaalle kädet puuskassa. - Ei se niin vain onnistu. ääni sanoi oven suunnalta ja käännyin ympäri. Sara seisoi oven suussa ja katsoi meihin vihreillä silmillään. - Mitä sinä teet täällä? Miten pääsit vartioiden ohi? Ren kysyi hieman ärtyneenä ja Sara huokaisi. - Kannattaisi hankkia sellaiset vartijat jotka kestävät jedien mielenhallintaa.. hän naurahti ja Ren katsoi Saraan murhaavasti. - Mitä haluat? Ren kysyi ärtyneenä. - Jos Ava haluaa oppia tulen hallintaa, hänen täytyy tulla mukaani. Sara sanoi ja katsoi minuun tiukasti. - Mitäh?! En minä voi lähteä! huudahdin järkyttyneenä ja peräännyin askeleen. - Sinun täytyy, jos haluat oppia hallitsemaan voimiasi. Sara sanoi tyynesti. - Ei hän voi. Minä opetan hänelle kaikki vaadittavat taidot. Ren sanoi vihaisena ja Sara huokaisi. - Ava, sinun on päätettävä kumman mukaan lähdet. Siitä kohtalosi riippuu.. Palaan kuukauden kuluttua,odottaen vastaustasi.. Sara sanoi ja lähti.  Käteni tärisivät järkytyksestä.. Joutuisin päättämään kumman mukaan lähden.. Sara on sukulaiseni mutta Ren lapsuudenystäväni.. ajattelin hiljaa itsekseni. - Ava. En ole vihainen, miten sitten päätätkin. Tee miten itse parhaaksi näet. Ren sanoi lopulta. - Ren.. Kiitos.. sanoin hiljaa ja katsoin häneen hymyillen hieman. Hän katsoi minua neutraalisti mutta yhtäkkiä hänen silmissään näkyi suru... Ren käänsi katseensa minusta poispäin. - Jatketaan harjoituksia. hän sanoi ja katsoi muualle. - Se-selvä..sanoin hiljaa ja ihmettelin yhä sitä surua mitä olin hänen silmissään nähnyt... Sitten mieleeni tuli uusi ajatus..
Salasiko Ren jotain minulta..?