Star Wars; Pimeyden polku

Luku. 21

         - Tapaamme jälleen, Waru.. sanoin tyynesti tuulen puhaltaessa. - Viimeksi ensaanut sinua hengiltä, mutta nyt saan.. Waru sanoi kylmästi ja otti esiin mustan valosapelin. Miekan joka ei tuhoudu.. ajattelin hiljaa itsekseni mutta silloin Waru hyökkäsi kimppuuni. Laitoin oman valosapelini eteen ja miekat osuivat toisiinsa räsähtäen. - Missä oikea hallitsija on? kysyin taistellessani häntä vastaan. - Miksi kertoisin? Et löydä häntä kuitenkaan! Waru naurahti ja hyökkäsi uudelleen.Hyppäsin voltilla hänen ylitseen, yrittäen osua häntä selkään. Mutta Waru kääntyi ympäri ja osui miekallaan minua kylkeen. - Äsh.. mutisin tuntiessani kipua kyljessäni, haava ei ollut syvä mutta kipeä se oli. Taistelimme pitkään ja väsymys näkyi kummastakin. Lopulta onnistuin iskemään Warun katolla olevaan tolppaan ja miekka putosi hänen kädestään. Juuri kun aioin tappaa hänet kuulin huudon. - Älä tapa häntä! joku huusi ja käännyin ympäri. Näin Zenin ja hän käveli luokseni. - Miksen muka? kysyin ihmeissäni ja Zen huokaisi. - Vaikka hän yritti vallata Shizenin, hän on veljeni. Älä tapa häntä, pyydän. Huolehdin itse että hän ei tee enään mitään väärää. Zen pyysi ja mietin hetken. - Missä oikea hallitsija on? kysyin tiukasti. - Prinsessa Skylor on vankilatiloissa. Selli A-67. Zen sanoi ja otti veljensä syliinsä. - Lähtekää tältä plaaneetalta, älkääkä enään koskaan palatko. käskin ja katsoin häneen kylmästi. - Kiitos arvon neiti Sara. Poistumme heti. Zen sanoi ja lähti veljensä kanssa pitkinportaita alas. Itse kävelin katon reunalle ja hyppäsin Voiman avulla alas parvekkeelle. Päästyäni alas menin vankilatiloihin portin kautta ja etsin A-67 sellin. Löydettyäni sellin otin valomiekan ja tein sellin oveen reiän. Rautainen levy kalahti maahan ja punavalko hiuksinen nainen katsoi minuun pelokkaasti. - Älä pelkää, tulin pelastamaan sinut Prinsessa. sanoin rauhallisesti ja nainen nousi pystyyn. - Kiitos. Prinsessa sanoi ja hymyili varovaisesti. Hymyilin itsekkin hieman. 
- Arvon Prinsessa, teidän olisi aika palata takaisin palatsiinne...

    Illalla...

- Valtakuntamme kiittää teitä Sara. Prinsessa sanoi istuessaan valtaistuimella. Olin saanut vapautettua hänet ja kaikki oli mennyt lopulta hyvin. - Olkaa hyvä vain. sanoin ja kumarsin. - Voimmeko mitenkään palkita teitä? Prinsessa kysyi ja pudistin päätäni. - Ei tarvitse, oli kunnia palvella teitä. sanoin ja hän nyökkäsi. - Selvä on, toivotan turvallista kotimatkaa.Voitte poistua. Prinsessa sanoi ja käännyin ympäri. Lähdin salista ulos ja näin kaunin punertavan taivaan auringonlaskun vaikutuksesta. Palasin alukselleni ja muistin Avan. En voisi kertoa vielä totuutta hänelle... En vielä.. ajattelin lentäessäni avaruuteen...