Star Wars; Pimeyden polku

Luku. 18

     Olimme olleet Shizenillä viikon, eikä Ren ollut päässyt Kuninkaan kanssa kauppaneuvotteluissa yhtään etteenpäin. Olimme käyneet jo vaikka kuinka monilla illaillisilla, päivällisillä ja aamiaisilla kuninkaan kanssa, mutta emme olleet saaneet mitään aikaan. En ollut vieläkään kertonut Renille näystäni... En halua häiritä häntä millään pikku jutuilla varsinkaan nyt kun hän on aika kireä neuvotteluiden takia... Olin kyllä huomannut outoja asioita palatsissa olessani... Minut sekä Ren saatettiin aina ruokailujen jälkeen huoneisiimme, ja meitä on pidetty silmällä muutenkin. Yöllä huoneemme ovet lukittiin, ja kun kysyin asiasta, Kuningas oli sanonut tekevänsä niin turvallisuussyistä. Olimme juuri päässeet pois illalliselta ja hovimestari saattoi meidät jälleen huoneisiimme. - Hyvää yötä. Hovimestari sanoi ja poistui. - Aika outoa kun meidät saatellaan aina huoneisiimme.. totesin Renille. - Niinpä.. Täällä on varmasti jotain tekeillä.. Ren sanoi epäilevästi. - Ollaan varovaisia. sanoin ja menin huoneeseeni. Kävin sänkyyn makuulle ja suljin silmäni. Lopulta onnistuin nukahtamaan..

     Yhtäkkiä kuulin kun oveni avattiin ja räväytin silmäni auki. Näin jonkin mustan hahmon hämärässä ja yritin tavoitella valosapeliani. Tunsin kun kimpuuni hyökättiin ja tajusin heidät ottaneen valusapelini. - Apua! huusin ennekuin kaikki pimeni...

Renin näkökulma

   Heräsin huutoon ja nousin istumaan. Nousin ylös ja juoksin käytävään. Avan huoneen ovi oli auki ja astuin hänen huoneeseensa varuillani mutten nähnyt ketään. Sängyllä oli pari pientä verilänttiä ja ikkuna oli auki. Syöksyin ikkunan luo mutten nähnyt muuta kuin hiljaisen kaupunkimaiseman ja mustan tähtitaivaan. Silloin tajusin.. Ava oli kaapattu.. Arvion etäisyyttä maahan, noin 4,5 metriä... Mutta näin parvekkeen noin 2,5 metrin päässä, voisin hypätä sille. Nousin ikkunalaudalle ja hypäsin Voiman avulla 2,5 metriä alas päin parvekkeelle. Enään 2 metriä maahan.. ajattelin ja hyppäsin alas. Yritin aistia Avan Voimaa ja lopulta löysinkin sen. Lähdin seuraamaan sitä. Minun on löydettävä hänet...

Avan näkökulma

Avasin hitaasti silmäni ja huomasin olevani jossain huoneessa. Tunsin kipua päässäni, juuri siinä kohtaan mihin minua oli lyöty.. Silloin ovi avautui ja joku astui sisään. Lopulta tunnistin hahmon ja henkeni salpautui järkytyksestä. - Sinä....