Star Wars; Pimeyden polku

Luku. 14

        Lääkäri katsoi minuun. - Hän on vain hieman stressaantunut. Suosittelisinmuutaman päivän lepoa. Lääkäri sanoi ja nyökkäsin. - Järjestän asian. sanoin viileästi. - Voitte mennä halutessasi hänen luokseen. Suokaa anteeksi.. Lääkäri sanoi ja kumarsi. Sitten hän kääntyi ympäri ja katosi nurkan taa..

Avasin Avan huoneen oven ja astui sisään. Suljin oven ja istuin huoneessa olevalle tuolille. Ava näytti niin rauhalliselta nukkuessaan... Yhtäkkiä Ava liikahti ja mutisi unissaan. - Mmm... Ben... Älä mene... hän mutisi ja säpsähdin kuullessani hänen sanansa. Ava kääntyi kyljelleen ja näin kun kyynel valui hänen poskelleen. - Älä jätä minua... hän vaikeroi hiljaa. Silloin hän raotti silmiään...

Avan näkökulma

    Kävelin pimeässä metsässä ja näin Renin, nuorempana.. Hän oli vielä silloin Ben... - Ben! huusin ja mutta hän lähti juoksuun. -Odota! Ben! huusin ja lähdin hänen peräänsä. Seurasin häntä pimeään luolaan ja näin kun Ben pysähtyi jääseinämän eteen. Luola oli jäinen ja kylmä. - Ben..? kysyin varovaisesti mutta en kuullut vastausta. Näin Benin heijastuksen jäästä ja järkytyin. Benin heijastuksesta näkyi Kylo Ren... Ja jokin musta hahmo... Sitten Benin kuva alkoi haihtua. -Ben! Odota! huusin peloissani. Kaikki ympäriltäni alkoi murentua. - Ben! Älä jätä minua! huusin mutta silloin kaikki mureni.. 
    Avasin silmäni hitaasti ja huomasin makaavani jossain sängyssä. Ja näin Renin. -Ren..? kuiskasin yllättyneenä ja hän nyökkäsi. - Pyörryit lattialle kesken harjoitusten, joten toin sinut tänne. Hän sanoi tyynenä. Nousin istumaan varovaisesti mutta minua huimasi. - Kiitos. Mihin aikaan seuraavat harjoitukset ovat? kysyin ja yritin nousta seisomaan mutta jalat pettivät altani.. Ren otti minut kiinni ja laski minut takaisin sängylle. - Sinä lepäät nyt. Pariin päivään ei ole harjoituksia. En halua että sairastut tai loukkaannut. hän sanoi ja yllätyin hänen sanoistaan. - Hih.. Oletko nyt sinä, huolissasi minusta..? kysyin ja virnistin. - E-En todellakaan! Jos sairastut sinusta ei ole enään hyötyä! Ren tokaisi ja erotin lievän punan hänen poskillaan. - Vai niin.. sanoin epäuskoisena ja Ren katsoi minua vihaisena. Hän nousi ylös ja käveli ovelle. -Nähdään myöhemmin. hän sanoija lähti sulkien oven perässään. Huokaisin syvään ja suljin silmäni. Eli seuraavat pari päivää täällä... Jee...

     2 päivän päästä...
 
   Tänään pääsen pois täältä! Ren oli tuonut tavarani eilen ja nyt pakkailin niitä takaisin laukkuuni. - Kiitos kaikesta. hymyilin hoitajille. - Ole hyvä. yksi heistä vastasi ja lähdin pois lääkintäosastolta. Kävelin huoneeseeni ja heitin laukun lattialle.Kaaduin sängylleni ja huokaisin helpottuneena. menin vessaan ja otin pyyhkeen. Kävin lämpimässä suihkussa ja kuivasin itseni. Laitoin vaatteet päälleni ja silloin oveeni koputettiin. - Sisään! huusin kuivatessani hiuksiani pyyhkeeseen. Ovi avautui ja Ren astui sisään sulkien oven perässään. - Mitä nyt? kysyin ihmeissäni kun näin epävarmuuden hänen silmissään. Hän huokaisi. - Minulla olisi kerrottavaa...