☁️
Levi:
ootsä kotona?
Ja mitähän ihmettä Levi taas sillä tiedolla tekisi? Minä en halunnut häntä tänne taas heittelemään minua seinille ja rikkomaan tauluja. En todellakaan.
Varsinkaan sen takia, ettei hän vieläkään ollut jättänyt Adettea. Hän oli viimekin viikonloppuna vain halaillut tyttöystäväänsä samalla katsellen minua, ja se sai minun oloni tosi epämukavaksi. Minä en halunnut tuntea itseäni syyksi sille, että joku noin onnellinen kuin Adette tulisi hajoamaan niin pahasti saadessaan tietää totuuden poikaystävästään. Eihän kukaan halunnut olla se, jonka takia rikottiin suhteita.
Adeten puolesta pahan tunteminen oli lisääntynyt minulla niin paljon, että tuskin edes enää huomioin itseäni tässä tilanteessa ja mietin vain häntä ja sitä tuskaa ja vääryyttä, jota hän joutuisi vielä kokemaan.
Levi oli lauantai-iltana kysynyt, halusinko minä nähdä. Olin vastannyt kieltävästi. Levi ei enää ollut sanonut siihen mitään, mutta tiesin hänen pettyvän.
Tottakai hän pettyi siitä. Oikeastaan tuntui melkein hyvältä, että olin aiheuttanut hänelle pettymyksen. Pitäisikö minun olla huolissani onnellisuudentunteestani? Hyväksyin sen vain sen takia, että ymmärsin haluavani Levin tuntevan kaikkea samaa pahaa, mitä hän oli saanut minut aiemmin tuntemaan.
Eilen en lähtenyt kotoa mihinkään, oli satanut vettä ja ollut muutenkin tosi harmaa päivä. Tänään oli ollut taas kauniimpaa, ja aurinko oli näyttäytynyt, mutten jaksanut tänäänkään vaivautua kuin vain puutarhaan asti.
Ja nyt oli maanantai-ilta, olin jo käynyt suihkussa ja valmis menemään nukkumaan, mutta Levi lähetti minulle taas uuden viestin, vaikken ollut vastannut edelliseenkään.
Levi:
haluisitko nähä?
En. Mitä hän muka halusi edes tehdä minun kanssani? Tervehtiä, puhua siitä, miten hänen pitäisi jättää Adette, suudella taas ja hyvästellä? Kaava oli selkeä. Se ei muuttuisi vieläkään yhtään mihinkään.
Ja ihan oikeasti, Adetteen sattui. Ei ehkä vielä, mutta tulevaisuudessa häneen sattuisi.
minä:
mä en haluu nähä sua ennen ku sä jätät Adeten
Se oli voimakas viesti, vaikka sen sisältö olikin sitä samaa jankkausta Leville. Minä tasan jankkaisin sitä niin kauan, että viesti menisi perille.
Levi:
utu oikeesti
come on
mun on oikeesti ihan pakko nähä sut
Oli hauskaa, miten riippuvainen Levi oli minusta, ja miten pystyin loukkaamaan häntä pelkästään pienillä asioilla käytöksessäni.
minä:
eks sä vois vielä kääntyy takasi jos oot jo lähteny himasta?
Levi:
en vitussa voi
mä oon melkee teillä
Aijaa, että hän oli ottanut oikein omat oikeudet vain tulla tänne näin myöhään illalla. En ollut missään vaiheessa sanonut haluavani häntä tänne.
minä:
sanoinko mä että sä saat tulla?
Odotin sitten muutaman minuutin ennen kuin sain uuden viestin.
Levi:
tuu avaa ovi
Pyöräytin silmiäni. Ei hän ihan oikeasti ollut siellä, kiusasi minua vain. Mutta nousin kuitenkin ylös sängyltä, matkalla huoneeni ovelle vetäisin pari kertaa käteni hiusteni läpi ja menin sitten alakertaan. Kaikki muut olivat jo nukkumassa, jopa Tina, jonka huoneesta ei enää kajastanut valoa. Minunkin olisi pitänyt vain nähdä tällä hetkellä unia jostain yksisarvisista, mutta sen sijaan menin avaamaan alaoven todennäköisesti pelkälle ilmalle.
YOU ARE READING
utu
Romance"ᴍᴀ̈ ᴠɪʜᴀsɪɴ sᴜᴀ." "ᴊᴏᴏ, ᴍᴜᴛ ᴍɪʟʟᴀɴᴇɴ sᴀ̈ᴀ̈ ᴜʟᴋᴏɴᴀ ᴏʟɪ?" "ᴜsᴠᴀᴀ?" "ᴜᴛᴜᴀ." Utu oli homo, hiljainen ja käytti hameita. Levi oli tunnettu toksisen maskuliinisuuden ruumiillistuma ja ihan hemmetin peloissaan. Tuli pari muuttujaa, kuten huolehtivaisen f...
