Lust is Saturday night; love is Sunday morning

Luku 15. Leave and get in a taxi

Ed Sheeran - Shape of you

Eemil:

Lauran kadottua naistenhuoneeseen, me jäädään Mikaelin kanssa odottamaan ulkopuolelle. Me ei olla pitkään aikaan oltu Mikaelin kanssa kahdestaan, joten tämäkin hetki tuntuu oudolta. Mä olen ollut niin paljon Lauran kanssa, etten ole päässyt viihteelle hetkeen. Viimeksi Mikaeliakin tuli nähtyä Samuelin ja Ritan kihlajaisissa. Silloin se pörräsi ties kenen mimmin ympärillä, joten oon todellakin hieman yllättynyt, että se on ollut Nooran vallassa koko illan. Nytkin Mikael seisoo seinää vasten ja vilkuilee suljettua ovea vähän väliä.

"Ehkä sillä vaan nous päähän liian nopeesti", mä yritän lohduttaa sitä, kun kukaan ei oikein ole varma, mistä Nooran olo johtuu. Lomalla mä näin sen vetävän kaksin käsin ilman mitään ongelmia, eikä se tänä iltana ole edes ehtinyt ottamaan niin paljoa, joten tietenkin kaikkia hieman ihmetyttää.

"Tai sen juomaan laitettiin jotain", Mikael pyöräyttää silmiään ja tuhahtaa hiljaa. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun niin kävisi meidän porukassa. Mä oon jo koittamassa piristää Mikaelia, kun jätkä terästäytyy ja melkein syöksyy kohti vessan ovea. Laura taluttaa Nooraa ulos, vaikka se näyttää olevan jo paremmassa hapessa. Musiikin yli kuulen vain niukasti, että kaksikko kiistelee jostakin äänensävyjen perusteella, mutta pidän pientä etäisyyttä porukkaan.

Mikael menee Lauran avuksi, vaikka tummatukka yrittääkin estellä. Pian me kaikki neljä ollaan löydetty tiemme ulko-oville.

"Ihan totta, ei sun tartte tulla ulos jäätymään, mä soitin Nooralle kyydin yheltä frendiltä ni se pääsee kyl turvallisesti kotiin", Laura yrittää vakuutella. Noora tuijottaa lattiaan ja omissa maailmoissaan, Mikaelin näyttäessä hieman tuskaiselta, kun se ei pysty auttamaan mitenkään, vaikka ilmeisesti se tahtoisi. Huomaan Lauran vilkaisevan mua hieman anovasti, mutten aluksi edes käsitä mitä se tahtoo. Vasta, kun Lauran puhelin soi ja kuulen toisesta päästä tuntemattoman miesäänen, palaset alkaa loksahdella kohdalleen. Laura ei tahdo, että Mikael kohtaa Nooran kyyditsijää. Alun perin se taitaa olla Nooran tahto, jota Laura vaan yrittää toteuttaa, kun toinen on liian huonossa hapessa.

"Ooks sä kuullu Sarista mitään? Mihin se on kadonnu?" mä yritän kääntää Mikaelin huomion itseeni. "Ehkä meiän pitäis mennä takasin baarin puolelle kattoo missä se on.."

Mä vilkaisen odottavasti Mikaelia, joka näyttää empivältä. Se pitää Nooraa pystyssä puoliksi halaten mimmiä samalla, kun Laura kaivaa narikkalappua Nooran laukusta. Mikael ei taatusti ole päästämässä irti hetkeen. Voihan huokaus.

Jopa silloin, kun Laura pukee Nooralle takkia päälle, mimmi nojaa Mikaeliin. Prinssi Uljas on selvästi lähdössä baarista saattamaan tyttöä kotiin, vaikka Laura kuinka on yrittänyt puhua, että kaikki on jo hoidossa. Niinpä me kaikki pyydetään narikasta meidän takit, sillä Laura pitää päänsä, eikä päästä ystäväänsä lähtemään Mikaelin matkaan. En tiedä, pitäisi se ottaa pienenä loukkauksena, ettei se luota Mikaeliin sen vertaa, mutta toisaalta jos se on jo hommannut kyydin Nooralle, niin miksi Mikaelin pitäisi vaivautua.

Ulkona mä kaivan heti röökin suupieleen palamaan, kuin ulkoilma olisi liian raikasta tunkkaisen baarin jälkeen. Laura tönäisee mua hellästi käsivarteen ja saan mimmiltä mulkaisun, vaikka sitten sen huomio kiinnittyykin tiellä kulkeviin autoihin, kun se yrittää bongata oikeaa autoa. Tuhahdan hiljaa, mitä mä muka olen nyt tehnyt. Seuraan tilannetta mieluummin sivusta, kun en ole edes varma, mitä tässä on meneillään. Kenelle Laura oikein soitti? Selvästikin jollekin mysteeri miehelle, jonka henkilöllisyys ei saa paljastua meille. Mä vilkaisen baarin ovien suuntaan ja laitan viestiä Sarille, joka vastaa melkein heti jäävänsä vielä baariin. Sekään ei ilmeisesti ole pitkään aikaan käynyt missään, joten nyt kun se on kerran raahautunut jonnekin, niin tilaisuutta ei saa heittää hukkaan. Sarin sanoja, ei mun.

Tummansininen auto kaartaa tien reunaan ja Laura hyppelehtii lumikinosten yli kuskin ikkunalle. Kuski ei pääse nousemaan autosta, kun Laura on jo raottanut ovea ja ujuttanut itsensä sen väliin. Mä vilkaisen Nooran ja Mikaelin suuntaan. Ne ei sentään kaulaile toisiaan niin kuin baarissa, mutta kuitenkin seisovat kylkikyljessä. Noora saattaa jopa hieman nojata toiseen – onko mimmillä ees silmät auki?

"Hyvä kun sä vastasit, vaikka oltais me voitu ottaa taksi, mut sit sen ois vaan pitäny kiertää meiät kaikki läpi, mut nyt ku viet Nooran ni meil on vaan kaks osotetta", kuulen Lauran selittävän. Mikael taluttaa hieman empien Nooran tien puolelle ja auttaa sen kuskin viereen istumaan. Mä heitän edelleen savuavan tupakan hankeen ja kuuntelen sen sihahdusta ennen kuin kävelen auton luo. Tunnistan Sakun, vaikka mä olenkin törmännyt siihen vain kerran. Se nyökkää mulle tervehdyksen ja mä nyökkään takaisin. Koko tilanne tuntuu kovin absurdilta ja jännittyneeltä. Noora istuu jäykkänä etupenkillä, kun Mikael laittaa sille turvavyön kiinni. Saku naputtelee rattia suu viivana ja Laura hengähtelee ahdistuneena pakkasilmaa, kuin se tahtoisi tilanteen olevan nopeasti ohi.

Kun auton ovet on kiinni, se lähtee oitis tulosuuntaansa, vieden Nooran mukanaan. Mikael on muuttunut hiljaiseksi, mutten toisaalta yhtään ihmettele. Kenelläkään ei ole enää hinkua jatkaa iltaa, joten me otetaan taksi kohti kotia. 

//Tajusin tossa ilta kymmenen aikaan, että tänään pitäis julkasta osa, mutten oo kirjottanu mitään sitten marraskuun.. Tässä kuitenkin tämän illan raapustelu. Hieman pitempi, sillä spesiaalipäivä 8) Oikein hyvää nimipäivää kaikille Lauroille! ♥ 

Sanoja: 783

Kommentoi ja äänestä ~ demonipinja