Ystävyys

182 21 4
                                    


*JOONAS*

Koulun käytävä ja lapsityövoimalla koristellut seinät saivat väkisinkin mun opintoja kannattelevat kiinnostuskiikarit katoamaan täysin. Ihan kuin sydämillä koristellut seinät olisi kenenkään mieltä parantanut...

"Mä aattelin viedä Ollin syömään illalla" Tommi kertoi suunnitelmistaan.

Mun teki oitis nuo sanat kuultuani mieli tönäistä se alas portaita. Siinähän vietti ystävänpäivää sairaalassa käsi paketissa. Okei en mä halunnut ihan niin ilkeästi kuitenkaan ajatella.

Tänään oli siis ystävänpäivä ja meistä jokainen oli enemmän tai vähemmän tylsistynyt kyseiseen aiheeseen. Mun olis pitänyt kehittää jotain mukavaa yhteiseksi ajanvietteeksi Nikon kanssa ja pää löi niiltä osin täysin tyhjää. Aleksi-parka taas raahattiin hyisen kylmään jäähalliin katsomaan poikaystävänsä peliä. Ei kateeksi käynyt sitäkään...

"Sä oot ainut joka saa suunniteltua edes jotain romanttista!" Aleksi protestoi.

Olisin kai mäkin saanut kehitettyä jotain sellaista mut mä en ollut ehtinyt varustautua asiaan millään tapaa. Kiitos flunssan yllätysvisiitin, oli mun täysin turha yrittää enää mitään ravintolavarausta tässä vaiheessa...

"Älähän nyt" Tommi rauhoitteli.

Oikeassahan Aleksi oli.. ei meillä ollut mitään mahdollisuutta moiseen. Mun mielikuvituksella Niko pääsisi viettämään ensimmäistä yhteistä ystävänpäivää mäkkärin autokaistalle... mä olin jo valmiiksi todella pahoillani.

"Jääkiekkoa katsoessa se romantiikka kukkiikin!" Aleksi murahti.

Katkeran suloisesta kommentoinnista päätellen se oli alkanut saada tarpeekseen Joelin lätkä harrastuksesta. Tai varsinkin siitä et tuon itsensä oli mentävä aina mukaan jokaiseen peliin... ja katseltava poikaystäväänsä milloin millaisessakin kunnossa. Silmä mustana, kasvot ruhjeilla, kädet ja jalat turvonneina kaikista blokeista.. koko mies oli yksi kävelevä mustelma!

"Mutta jos se on Joelille tärkeetä, etkö sä oo sen vuoksi valmis siihenkin?" Tommi huomautti.

Aleksi kääntyi katsomaan muhun ja huokaisi syvään. Kyllä me kaikki tiedettiin että se oli valmis Joelin vuoksi ihan mihin tahansa. Mutta kyllä mä sen turhautumisenkin ymmärsin. Se olis varmasti mielellään sinä aikana valmistellut jotain romanttista yllätystä kun toinen oli pelaamassa.

"Totta kai mä oon.. oisin vaan halunnut vähän jotain enemmän.. jotain hienompaa.." Aleksi huokaisi hiljaa.

Se oli kyllä melkoinen romantikko... ei sillä etteikö minussakin olis ollut vähän samaa vikaa ja juuri siksi tämä niin suunnattomasti ärsyttikin. Nyt kun mulla kerrankin olis ollut syytä kehittää jotain siirappista ja ällösöpöä, päätti flunssa toisin. Mä olin siis vasta tänään päässyt takaisin kouluun ja totta puhuen sekin alkoi tuntua vähän turhan aikaiselta...

"Mitäs tääl juoruillaan?" kuului kiinnostunut kysymys taaempaa.

Me käännyttiin katsomaan vuorotellen luoksemme ilmestyvää tummahiuksista hahmoa. Tuo asteli Tommin luo ja parkkeerasi itsensä kiinni sen kylkeen. Se kietoi kätensä itseään kaksi päätä pidemmän kaverin ympärille ja kurottautui sitä vasten pusujen toivossa. Melkein oksetti myöntää kuinka suloisia nuo kaksi oli yhdessä. Siinä oli todella pitkä ja pätkä...

Aleksi ja minä käännettiin katseemme sivummalle, välttyäksemme tältä näytökseltä. Vaikka me romantikkoja oltiinkin, pidettiin se mieluummin vain oman kumppanin tiedossa. Ei mua kiinnostanut katsella muiden rakkaudenosoituksia. Saati sitte esittää niitä muiden nähden... minusta ne oli ikäänkuin kahdenkeskisiä.. toki jos joku muu niin halusi tehdä niin omapa oli asiansa.

Saint or Sinner//BC ONESHOTSWhere stories live. Discover now