Saint or Sinner//BC ONESHOTS

JoonasxJoel=Ihastus(osa4)

Mä olin varannut iltapäivä viideksi pöydän kahdelle yhdestä lempiravintoloistani. Älkää huoliko! Mä en ollut niin itsekäs miltä kuulostin. Mä tiesin kyseisen raflan olevan myös yksi Joelin lemppareista. Heti Stadin jokaisen sushi-ravintolan jälkeen...

Me istuttiin vastakkain ja selattiin kumpikin tahollamme ruokalistoja. Joel oli jo sanonut haluavansa pitsan mutta mä kehotin miettimään vielä hetken... sitä tuo saisi kuitenkin myös vajaan kilometrin päästä kotoaankin.. kannattiko sen takia lähteä ravintolaan asti?

"Onks sulla kaikki hyvin? Oot ollu tosi hiljanen" Joel huomautti ruokalistansa takaa.

Se laski tuon pöydälle ja loi muhun kysyvän katseen. Sen kommentissa oli kyllä totuuden siemen... mä olin alkanut huomaamaan jo itsekin tiettyjä muutoksia itsessäni. Ilman että kukaan oli sanonut niistä yhtään mitään. Hyvänä esimerkkinä eilinen geissi Nikon kanssa.

Ihme ja kumma, se oli luovuttanut mun pakenemiseni jälkeen ja lähtenyt itsekin kotiinsa. Mua oli kuitenkin alkanut kalvaa syyllisyys siitä et mä olin tehnyt sille ilkeän tempun vain koska se halusi pohjimmiltaan hyvää. Olin laittanut sille viestiä perään ja pahoitellut käytöstäni. Pistänyt sen vain väsymyksen piikkiin ja luvannut et voitais ihan varmasti jutella tästä ja monesta muustakin asiasta sitten kun mä sain vain ensin ajatukseni selväksi. Siinä sitä olikin...

Muiden jätkien seurassa mä olin kuitenkin täysin normaali itseni vailla pienintäkään filtteriä. Tosin vain silloin kun Joel ei ollut paikalla. Sen läsnäolo sai mut tuntemaan itseni täysin vieraaksi. Ihan kuin mä en olis hallinnut itseäni tai ajatuksiani. Mä en tunnistanut itseäni sen seurassa edes samaksi ihmiseksi kuin esimerkiksi Ollin tai Nikon kanssa. Tätäkö rakkaus ihan oikeasti teetti?

"Joo on" vastasin hymyillen.

Mä en ollut vielä valmis kertomaan totuutta. Mun oli saatava vielä hetki aikaa ajatella. Totta kai mä tajusin että tänään se oli tehtävä. Tämän parempaa tilaisuutta siihen ei tulisi. Ja sitä varten mä Joelia olin seurakseni pyytänyt. Mun piti saada vain päähäni ne oikeat sanat. Juuri nyt ei ollut hyvä hetki avata suutaan sillä tällä hetkellä ne sanat olisivat vain olleet luokkaa; mäjhkoojjmkjkralohhsiiinnbgsjosnjjoel.. ymmärsittekö nyt?

"Jos sulla on jotain sydämellä niin kerrothan siitä mulle?" tuo esitti varovaisen kysymyksen. 

Mun sydämellä olit sinä. Ei mitään muuta. Ei enempää eikä vähempää. Ja kuten varmasti itsekin tiesit, sä et ollut niin sanotusti ongelmista pienin.. etkä varsinkaan helpoin.

"Sitä varten mä tässä oon" se jatkoi.

Vastasin sille vain hennolla hymyllä. Ei mulla ollut antaa tällä erää muuta. Mä olin antanut itselleni tämän ravintolareissun aikaa miettiä kuinka asian muotoilla ja sitten illalla kertoa sille missä ihan oikeasti mentiin. En mä halunnut pudottaa tällaista pommia varoittelematta asiasta vähääkään.

"Joko sä oot päättänyt mitä otat?" se vaihtoi aihetta.

Arvatkaapa vain olinko mä uppoutunut tämän menun sijaan aivan muihin maailmoihin. En tietenkään! Mä pidin aina ammattitaitoisesti langat omissa käsissä enkä lipsunut suunnitelmista milloinkaan. Se oli vain Joelin pahe...

Siirsin nopeasti katseeni takaisin käsissäni olevaan listaan ja poimin sieltä ensimmäisen vaihtoehdon joka kuulosti vähänkin houkuttelevalta. Friteerattu vuohenjuustokana, lohkoperunat ja höyrytetyt kasvikset... se oli ihan saatanan hyvä.

"Jep! Säkö ihan oikeasti otat sen pitsan?" kyseenalaistin toisen valintoja.

Se nyökkäili tyytyväisenä päätökseensä ja hymyili. Olkoon sitten niin. Mä olin luvannut tarjota, joten sillä oli vapaus valita mitä mieli teki. Olkoon sitten vaikka se kämänen pitsa...

Pudistelin päätäni huvittuneena ja viitoin tarjoilijan meidän luo. Ehkä munkin olis pitänyt päätyä samaan kuin Joelin... ainakin se oli paljon vakuuttavampaa sitä ajatellen ettei me vaikutettu liikaa siltä et oltais oltu treffeillä. Mä en halunnut olla liian ilmeinen... hyvä kun mä olin uskaltanut raottaa sitä kaapin ovea edes itselleni... muille jätkille se sitten taisikin olla ilmiselvää. Miten ne aina tajusikin kaiken...

Joel kertoi lyhykäisyydessä oman tilauksensa ja minä omani. Mä olisin halunnut pöytään pullon punaviiniä mutta Joel olisi todennäköisesti pyörtynyt jo pelkästä ajatuksesta joten mä tyydyin ottamaan itselleni moista vain lasillisen. Arvatkaa vain valitsiko Joel itselleen viineistä juuri sitä pahempaa...

Tarjoilijan painuttua keittiön suuntaan meidän tilausten kanssa, mä jäin miettimään millaista ihan oikeasti olisi olla Joelin kanssa treffeillä. Pariskuntana... juuri tällaisena mä olisin voinut sen kuvitella. Romanttisena dinnerinä ravintolassa ja siitä himaan leffan äärelle. Sohvalla sylitysten vilttiin kääriytyneinä... viatonta koskettelua ja hellää pussailua joka syvenisi asteittain kohti sitä kauneinta... Joonas jumalauta nyt.. ryhdistäydy!

"Mitä tuijotat?" Joel kysyi huvittuneena.

Vasta sen sanat kuultuani mä olin herännyt siihen että olin häikäilemättä tuijottanut tuota kaiken aikaa. Itse edes tajuamatta koko asiaa. Antakaa mulle lapio jolla mä voisin kaivaa tieni ulos täältä... maan alle tässä vajosi vähemmästäkin jo silkasta häpeästä.

Mutta kuinka mä olisin voinut edes olla katsomatta sitä.. niin kaunis se oli. Meikit silmillään ja hiukset nätisti nutturalla.. se oli yksinkertaisesti upea.

"Sä näytät hyvältä" sanoin puolihuolimattomasti.

Se katsoi muhun hämillään, ihan kuin ei olisi edes tajunnut mitä mä juuri sanoin. Turha yrittää. Se tiesi itsekin olevansa hyvännäköinen. Luuli kai mun vain vittuilevan taas kerran. Nyt mä olin kuitenkin enemmän kuin tosissani.

"Tosi hyvältä" jatkoin hennosti hymyillen.

Joelin kasvoille nousi hento puna joka sai sen näyttämään vielä entistä paremmalta. Suorastaan suloiselta. Syötävän suloiselta...

"Lopeta, tässähän melkein punastuu" se sanoi virnistäen ja laski katseensa hetkeksi lattiaan. Melkein? Raukka ei tainnut tajuta että mä huomasin tuon kyllä... en mä jaksanut alkaa sille siitä heitellä vaikka kieltämättä vähän mieli tekikin. Itse asiassa tuo punastus sopi sille... sai tuon näyttämään melkein jopa viattomalta. Se ei sopinut Joelin kanssa samaan lauseeseen mutta menkööt. Sopi sekin illuusio pilata... 

***

Sanoja 837

Mä täs pohdiskelin justiinsa ku viime joulun aikoihin puhuin teille joulukalenterista(joka ei koskaan toteutunu) mut tilalle saitte J&J jatkoa niin mitäs te tänä jouluna haluisitte? :))