97. Muu liikenne

82 12 0
                                    

Tw.. 🤔 also tässä on nyt hieman eri aika ku Noelissa mut koittakaa kestää, jatkuu siis samasta päivästä ku viime luvussa 🥲

Aleksi

"Nyt mentiin", hän vain ilmoitti napaten kädestäni kiinni. "Hä?" ihmettelin, mutta hän ei antanut minkäänlaista selitystä. Kai hänellä oli jo jokin suunnitelma, kun noin itsevarmasti toimi.

Sain Rillan jätettyä juuri ja juuri kotiin, kun olimmekin jo matkalla jonnekin. "Kerro nyt minne me mennää", valitin katsoen maisemia, tutulta toistaiseksi näytti.

"Selviää", hän vastasi, ei selventänyt ollenkaan. Joten tyydyin vain katsomaan maisemia ja miettimään minne tuo mies oli minua taas viemässä, kun ei suostunut kertomaan yhtään mitään.

Ajelimme ympäri keskustaa, kunnes lähdimme ajamaan pois täältä. Hämmentyneenä seurasin maisemien muutoksia, olisikohan minun pitänyt vaatia kysymykseeni vastausta?

Hän ajoi jonkin matkaa, kunnes pysähtyi ensimmäiselle pysäkille. Käännyin katsomaan häntä ihmeissäni, tällainen oli hieman omituista, varsinkin tuo ilmeetön katse.

Hän asetti kätensä poskelleni silittäen sitä rauhoittavasti siirtäen samalla penkkiäni kauemmas. Otin turvavyöni hitaasti pois, kun mies kiipesi syliini pitäen kanssani katsekontaktia.

Hän yhdisti huulemme painaen minua penkkiä vasten. Upotin käteni hänen hiuksiin vastaten nälkäisiin suudelmiin. Hän alkoi riisua takkiani, kunnes molemmat käänsimme katseemme ulos.

Muutama auto ajoi ohitsemme. Eihän tämä ollut todellakaan paras paikka millekään puuhailulle, mutta ei ollut muitakaan paikkoja. Hän alkoi hieromaan haarojani katsellen hetken ympärilleen.

"Tää on riskialtista", huomautin hiljaa, kunnes se muuttui huokaisuksi, hän osasi koskea juuri oikeaan paikkaan. Mies vain hymähti riisuen housujani sen verran alemmas, jotta hän sai kyrpäni esiin.

Nojasin päätäni taaksepäin, kun hän alkoi runkkaamaan minua hitaasti. Tämä oli siis hänen tapa saada minut rauhoittumaan ja rentoutumaan edes hetkeksi.

Hän otti stondikseni hetkeksi suuhunsa pyöritellen kieltään sen ympärille, mutta lopetti melkein heti. Hän nousi syliini kurottaen takapenkiltä jotakin, käsiraudat.

Molempien huulille oli noussut virne, mystinen tunnelma oli vaihtunut rentoutuneeseen. Katsoin hiljaa, kun mies otti molemmista ranteista kiinni laittaen ne käsirautoihin ja ranteeni vielä niskatuen taakse, jotta en voinut tehdä käsilläni enää mitään.

Hän jatkoi sitten entistä kovemman kyrpäni hieromista. Malttamattomana tarkkailin muuta liikennettä, onneksi oli jo pimeämpää, niin meitä ja meidän tekemisiä ei nähty niin selvästi.

"Ollihh", huokaisin, kun mies otti stondikseni suuhunsa hyväillen sitä käsillään ja kielellään. Suljin silmäni puristaen kämmeneni nyrkkiin yrittäen epätoivoisesti koskea bruneen.

Olli

Olin keksinyt täydellisen tavan rentouttaa meitä molempia. En ollut maininnut kenellekään sen tarkemmin minne olimme menossa ja mitä tekemään.

Aleksille ainakin oli ollut täydellinen yllätys, kun lähdimme suoraan tänne. Kuuntelin hänen voihkimista virnuillen, hän ei voinut tehdä mitään muuta kuin istua tuossa ja olla armoillani.

Seurasin hänen rentoutuneita kasvoja nuollen tuon kyrpää käyttäen käsiäni apunani. "Älä lopetahh, ahhmhmhh", hän henkäisi hiljaa yrittäen rimpuilla itseään irti penkistä.

"Nätisti kulta", kuiskasin jatkaen työni tekemistä. Hän alkoi olla selkeästi lähellä ja malttamattomampi käsittelyssäni. "Tuut vasta sitte ku annan siihen luvan", ilmoitin kihlattuni huokaistessa turhautuneena.

Pidin Aleksia nautinnossa vielä hetken kiusaten tahalleen häntä. "Nonii kiimapakkaus, saat laukee", virnistin sitten runkaten hänet tulemispisteeseen viimein.

Ei tarvinnut toista kertaa käskeä. Nielin hänen mällit huolellisesti jatkaen vielä hetken hänen suihinottoa, kunnes halusin vaihtaa pari mällistä suudelmaa.

Ainakin molemmat olivat rentoutuneet huomattavasti. Olihan minulla vielä tämä oma ongelma, joka kaipasi apua ja läheisyyttä. Sitä se varmasti saikin, kunhan kihlattuni sai kätensä vapaiksi..

***

Mun smuttinkirjotustaidot on romahtanu 💀

Paitsi nyt ku luin tän nii ei sittenkää mitää.

No sign of life, can you hear my heart beating? // Olli x AleksiWhere stories live. Discover now