Could You Stay? | Zayn Malik | VALMIS

Luku 32 - Hengissä ollaan

Hyvä luoja kirjotin tätä iha ajatuksel joku neljä tuntii. Päätin nyt kerrankin kirjottaa tälläsen pitkän luvun joten toivottavasti tykkäätte! Ps. kirjoitusvirheit löytyy varmaa joku viismiljoonaa mut koittakaa elää niitten kaa

Gabriellan näkökulma

"Mistä sinä löysit hänet? Onhan tyttö kunnossa? Voi ei, tämä on kokonaan minun syytäni!" Havahdun naisen heleään ääneen. Olin kai nukahtanut jossain vaiheessa. En jaksa avata silmiäni. Olen niin poikki.

"Shh, äiti, hiljempaa! Sä herätät hänet!" Zaynin ääni sanoo. Aivan, se äskeinen nainen oli varmasti Annien. Miten ihmeessä en tunnistanut sitä? Zayn laskee minut sohvalle. Kuulen Annien nyyhkytyksen taustalla. Päätäni jomottaa vain entistä enemmän.

"Voisinko mä millään saada särkylääkkeen?" Kysyn heikosti pitäen silmiäni edelleen kiinni.

"Totta kai. George, voisitko sinä hakea?" Annien ääni kysyy. Miehensä löntystävät askeleet lähtevät luultavasti kohti vessaa, jossa lääkekaappi sijaitsee.

Zayn yhtäkkiä laskeutuu minun tasolleni ja alkaa silittämään hiuksiani. Se tuntuu hyvältä ja minusta tuntuu, että voisin alkaa kehräämään kuin pieni kissanpentu, jota rapsutetaan ensimmäistä kertaa masusta. Masusta. MASUSTA. GABRIELLA, OIKEESTI? Alitajuntani irvistää minulle. Kohautan mielessäni olkiani. Anteeksi, mutta aivoni menivät aivan tuusannuuskaksi, kun vietin aikaa siellä helvetinloukussa.

Avaan varovasti silmäni, koska tunnen aivan liian monta silmäparia itsessäni. Arvaukseni, valitettavasti, meni oikeaan, sillä näen kuinka Annie ja George tuijottavat minua. Sekä tietysti Zayn joka on aivan kiinni minussa. Tunnen sähkön meidän välillä. Sellaisia pieniä kipinöitä. Haluaisin vain mennä vieläkin lähemmäs Zaynia, mutta se ei taida olla mahdollista, siltä vartalomme ovat kirjaimellisesti toisissaan kiinni tai ainakin melkein, ottaen huomioon, että Zayn on lattialla ja minä sohvalla. Kuitenkin, tunnen oloni turvalliseksi Zaynin kanssa. Tiedän, että hän ei satuta minua. Onhan hän kusipää, mutta hän ei ikinä satuttaisi minua samalla tavalla kuin Colin. Mistä sinä sen voit tietää? Senkin piru, mitä jos vain pitäisit huolta omista asioistasi? Minä vain tiedän. Minulla on sellainen tunne sisälläni ja tiedän sen olevan totta. Zayn suojelee minua kaikelta.

"Gabriella?" Säpsähdän kuulessani tuon ihanan äänen, joka on kuin musiikkia korvilleni, "Ootko kunnossa?" Zayn kysyy huolestuneena.

"On", vakuutan, "olen vain väsynyt", mikä pitää paikkaansa. Haluaisin vain nukkua seuraavat kaksikymmentäneljä tuntia.

"Nuku vain, pikkuinen", Zayn sanoo ja silittää hiuksiani. Eikö hän ymmärrä kuinka kiusallista tämä on kun nuo kaksi muuta silmäparia tuijottavat meitä?

Kerron haluavani nukkua sohvalla ihan vain sen takia etten millään jaksa enää raahautua yläkertaan. Zayn tietysti tarjoutui kantamaan minut sinne, mutta tässä on niin mukavaa, että haluan jäädä tänne. Zayn pistää viltin päälleni ja kun George ja Annie on lähtenyt jonnekin, hän antaa hellän suudelman poskelleni. Punastun pelkästään siitäkin.

"Kauniita unia, oman kullan kuvia", Zayn kuiskaa hiljaa. Sen jälkeen vaivunkin jo ei niin kivaan uneen.

Olen jälleen kerran mökissä. Siinä samaisessa Colinin helvetinloukussa. Olen tismalleen samassa tuolissa. Paniikki valtaa kehoni. En pysty olemaan täällä. Pian Colin tulee tappamaan minut. Ihan varmasti tulee. Hän on näännyttänyt minua jo päiväkausia. Hän joko tappaa minut tai sitten pakottaa lähtemään mukaansa jonnekkin todella kauas. Colin on varmasti suunnitellut tappavansa minut jollain hirveimmällä tavalla. Ehkä hän ampuu minut? Tai ehkä hän hautaa minut elävältä? Tai entäs jos hän vaikka puukottaa minut? Tai sitten hän tekee jotain jolloin kärsin eniten. Ehkä hän antaa minulle hitaan kuoleman. Pudistelen päätäni ja yritän saada ajatukset mahdollisimman kauas. Se vain on melkein mahdotonta. En voi lakata ajattelemasta mitä Colin aikoo tehdä minulle, kun tulee takaisin tänne. Olisipa kaikki niin kuin ennen. Ehkä minun ei olisi pitänyt alunperinkään lähteä Englantiin. Olisi pitänyt pysytellä Los Angelesissa. Mutta minä vain halusin toteuttaa unelmaani. Ei se ole kiellettyä, eihän?