Could You Stay? | Zayn Malik | VALMIS

Luku 30 - Itkeminen on noloa

Zaynin näkökulma

Charles lähtee huoneestani ja minä jään kerämään itseäni. Näytän edelleen ihan hirveältä, mutta ihan sama.

Juuri kun olen avaamassa huoneeni oven, kuulen kuinka äiti itkee ilmeisesti isälle.

"Missä se tyttö on? Mä olen vastuussa siitä! En anna itselleni ikinä anteeksi jos hänelle tapahtuu jotain!"

"Kulta, ei mitään hätää. Gabriella löytyy varmasti."

Nyt minun täytyy pysytellä vahvana. Menen alakertaan ja näen vanhempieni istuvan sohvalla olohuoneessa. Äiti nojaa käsiinsä. Kyykistyn äidin eteen ja otan hänen polvistaan kiinni. Isä katsoo minua oudosti. Varmaan, koska en ikinä käyttäydy näin.

"Gabriella löytyy kyllä. Tää ei ole sun vika mitä ikinä onkaan käynyt", vakuutan äidille. Hän nostaa katseensa ja näen hänen itkuiset silmät. Minun pitää purra huulta etten itsekin alkaisi itkemään.

"Voi, Zayn, kulta", äiti sanoo itkuisesti ja halaa minua. En voi sille mitään, mutta alan itkemään uudestaan.

"Onko kaikki kunnossa?" Äiti kysyy huolissaan.

"Anteeks- mä- mä vaan-", jälleen en saa sanoja suustani.

"Eihän se ikinä ole tollanen", kuulen isän kuiskaavan. Hän on oikeassa. En ole tälläinen. Tunnen kuinka äiti lyö häntä.

"Mene pois!" Äiti kuiskaa isälle ja niin isä nousee sohvalta ja menee muualle. Nousen lattialta ylös ja menen isän paikalle.

"Mikä hätänä?" Äiti kysyy lempeästi.

"Tää on noloo", mutisen.

"Mikä?"

"Itkeminen."

"Zayn, itkemisessä ei ole mitään noloa."

"Isä oli oikeassa. En mä ole koskaan tälläinen."

"Rakas, isäsi on idiootti ja se on fakta", äiti sanoo saaden minutkin nauramaan, "Tunteiden näyttämisessä ei ole mitään noloa. Sinäkin olet vain ihminen ja totta kai saat itkeä. Tiedän, ettet näytä koskaan tunteitasi, mutta liika on liikaa ihan jokaiselle. Kaikkea ei voi pitää sisällä ikuisuuksia ja antaa niiden patoutua siellä, koska silloin se tuntuu tuhat kertaa pahemmalta", hän jatkaa. Äiti on oikeassa, niin kuin aina. Kyllä tämä nyt tuntuu ihan hirveältä. Miksi tunteiden näyttäminen pitää olla niin kamalan vaikeaa?

Päätän ihan puskista sanoa jotain mitä en ole IKINÄ sanonut kenellekkään: "Äiti, mä rakastan sua."

Äiti katsoo minua ja huomaan kuinka kyyneleet alkavat valumaan pitkin hänen poskiaan: "Mäkin rakastan sua, Zayn."

MUA ITKETTÄÄ OMAT KIRJOTUKSET HERRAJESTAD