Uskomaton ☓ L.W.T

[31] . " Hyväntekeväisyys -- Mikä? "

     A/N: Moikka! Toivottavasti ette unohtaneet tätä kirjaa ja kaipasitte Saraa ja Louisia 💗😊 Nyt tulee lisää ja LUPAAN tällä kertaa, että tähän kirjaan tulee nopeemmin jatkoo. Nyt alan paremmin saada nimittäin selvää tän kirjan lopullisesta juonesta ja sillon saan tätä paremmin kirjotettuun.

n a u t t i k a a .
———————— word count: 1731

+++

Louis paiskasi tutun ja vanhan Audin oven kiinni, huokaisten sitten syvään, kunnes lähti hitain askelin kävelemään pitkin hiekkaista asfalttia. Hän kuunteli hiekan rapinaa Vans-merkkisten kenkiensä alla, viileän viiman heiluttaessa hänen otsallensa tiensä löytäneitä hiuksia. Miksi juuri myös hänen piti osallistua tähän tyhjänpäiväiseen kokoukseen? Aivan kuin Harry ja Liam eivät osaisi tuoda loistavia ajatuksiaan esille, Niallin... Niallin leikkiessä Simonin rullatuolilla samaan aikaan.

Louisin päästessä edessään olevan korkean ja pramean levy-yhtiön rakennuksen etuoven portaisiin, hän huomasi kaksi nuorta miestä tupakalla rakennuksen nurkalla. Louis katseli vaivalloisesti nielaisten, kuinka toinen miehistä puhalti hyväntuoksuiset savut ilmaan ja naurahti jollekin, mitä tuo toinen nahkatakkiin pukeutunut mies oli sanonut. Louis oli ollut jo yli vuoden savuttomana ja niin hän aikoisi myös pysyäkin, oman terveytensä ja Saran, että tulevan lapsensa vuoksi, mutta hän pystyi silti myöntämään, että välillä tuli sellaisia kausia, jolloin hänen olisi vain tehnyt mieli unohtaa kaikki hänen moraalinsa ja sytyttää tuo kirottu syövän aiheuttaja huuliensa väliin. Silti, Louis oli päättänyt pysyä vahvana Saran ja lapsensa takia, niin ettei hän edes näinä vaikeina aikoina sortuisi niinkin säälittävään tekoon kuin tupakanpolttoon.

Heti kiiltävän ja suuren lasi-oven avatessaan ja sisään prameaan rakennukseen sisälle astuttuaan Louisin mieliala laski entisestään, kun PILLOWTALK -biisi soi rakennuksen paikallisesta radiosta.

Voi helvetti... Ensin minut pakotettiin tänne ja nyt joutuisin myös kuuntelemaan tätä paskaa, voi kun kiva, Louis ajatteli astuessaan sisälle juuri tulleeseen hissiin, painaen sitten tavanomaisesti 22. kerroksen punaista nappulaa, ennen kuin hissin ovet sulkeutuivat ääneti, mutteivät valitettavasti sulkeneet Zaynin kiekuvaa ääntä pois Louisin päästä, sillä tuo samainen biisi soi myös hississä.

Louis murahti ääneen ja kaivoi takkinsa taskusta esiin puhelimensa, jonka takapuolta edusti omena, jota koristi yksi ainut puraisu. Hän huomasi Niallin soittaneen noin kaksi minuuttia sitten, muttei hän ollut huomannut, puhelimensa olleessa äänettömällä. Suurimmaksi helpotukseksi Louis kuitenkin huomasi, ettei Sara ollut laittanut yhtäkään viestiä tai soittanut. Näes, vaikka Louis kuinka yritti vakuuttaa Saralle olevansa aivan okei tytön yllättävän raskaiden raskausoireiden kanssa, niin totuus oli, että Louis pelkäsi jatkuvasti Saran tipahtavan yksin kotona ollessaan alas jakkaralta, yrittäessään ottaa keittiön ylähyllyltä pastapakettia tai jotakin muuta häntä miljoona kertaa vähemmän tärkeämpää. Louis tiesi olevansa naurettavan ylisuojeleva, mutta syytti siitä salaisesti sisällään heräävää isähahmoa, joka hänestä oli tulossa. Hän pelkäsi nimittäin niin elämänsä rakkauden kuin lapsensa puolesta.

Hissin päästäessä kliseisen ding-äänen, Louis tunki puhelimensa takaisin takkinsa taskuun ja odotti, että hissin ovet avautuivat ennen kuin hän lähti kävelemään erästä liiankin tuttua käytävää pitkin kohti Simonin työhuonetta. Matkallaan hän tarkasteli heidän saavuttamiaan hopeisia ja kultaisia levyjä, joita roikkui kehystettyinä käytävän seinillä. Pieni ylpeyden hymy leikitteli Louisin huulilla, kun hän muisteli noiden kaikkien kyseisten levyjen saantihetkiä. He olivat poikien kanssa olleet aina niin innoissaan noista levyistä, lähes räjähtäen onnesta niiden suhteen. Nyt näin kuuden vuoden jälkeen, kun niitä katseli, tunsi Louis yhä valtaisaa ylpeyden tunnetta, mutta myös samalla pientä kaipuuta niihin aikoihin, kun kaikki oli vielä hyvin. Mutta sitten hän aina muisti kaikki syyt, miksi hän juuri nyt rakasti elämäänsä tälläisenään. Hänellä oli Saransa, vauvansa, parhaat ystävänsä, perheensä, onnensa...