Se on sairaus

P

Me kävellään aukiolle, jossa Zeke jo odottaakin. Zeke hymyilee mulle leveästi ja väläytän Zekelle takaisin hymyn. Annan se kuitenkin oleilla kasvoillani vain pienen hetken.

Me lähdetään kävelemään ärtyneen näköisen Reedin perässä, kunnes saavutaan luolalle. Se laittaa sormensa sormenjälkitunnistimeen ja kivinen ovi aukeaa. Mä henkäisen pienesti, mutta Zeke ei räpäytä silmiäänkään.

Ihan kuin tää olis sille jokapäiväistä. Me seurataan Reediä luolaan, se antaa mulle kasan kansioita mun syliin.

"Lue nyt, ne pitää polttaa tän jälkeen", Reed sanoo ja mä nyökkään hitaasti.

"Okei, miksi ne pitää polttaa?" kysyn uteliaana, Zeke vilkaisee Reediä. Ne käy nopean sanattoman keskustelun.

"Jotta ne eivät päätyisi vääriin käsiin", Zeke selittää, ennenkuin Reed kerkee avata edes suutaan.

Mä istahdan maahan ja avaan kansion, jossa on A-kirjain kannessa.

"Näähän on ihmisten tietoja", mä totean järkyttyneenä, mutta kukaan ei vastaa. Kääntelen järkyttyneenä sivuja ja nostan katseeni Reedin, se katsoo mua tyynesti takaisin.

"Ne on kopioita hallituksen salaisista tiedoista", Reed sanoo hiljaa. Kääntelen sivuja, kunnes huomaan kansion, jonka kannessa on N-kirjain.

Löydän oman aukeamani.

Nimi: Noah Jeremiah Collins
Syntymäaika: 5.8.4013
Sukupuoli: Mies
Vanhemmat: Kiira Collins, Albert Collins
Sisarukset: Julian Collins
Seksuaalinen suuntautuminen: Ei varmaa tietoa, kasvaessa esiintynyt heteromaisia piirteitä.
Mahdollisuudet kapinointiin: 35%
Työ/koulu: Koulun käynti sujuu
Luotettavuus: 35%
Rikokset: -
Lapset: -
Puoliso: Ei vielä päätetty.
Muuta huomioitavaa: Saattaa käyttäytyä arvaamattomasti.
Sivu päivitetty: 28.4.4028

Seuraavalla sivulla on kuva minusta, kun olin 8-vuotias. Katson aukeamaa järkyttyneenä, vaikka en ymmärtänyt ihan kaikkea. Sen verran ymmärsin, että mua on katseltu kokoajan.

Katson sivun vielä kerran läpi, kunnes tajuan ottaa A-kansion takaisin. Pysähdyn tietyn aukeaman kohdalle.

Nimi: Albert Collins
Syntymäaika: 2.11.3985
Sukupuoli: Mies
Vanhemmat: Petra Collins, Robin Collins
Sisarukset: -
Seksuaalinen suuntautuminen: Hetero, katso kohta 'muuta huomioitavaa'.
Mahdollisuudet kapinointiin: 3%
Työ/koulu: Töissä kyläkaupassa.
Luotettavuus: 0%
Rikokset: Alaikäisen hyväksikäyttö, raiskaus, pettäminen.
Lapset: Julian Collins, Noah Collins
Puoliso: Kiira Collins
Muuta huomioitavaa: Tiedetään tuntevan seksuaalista vetoa alaikäisiin sekä tyttöihin, että poikiin ja käyttävän näitä hyväkseen. Asiaa ei olla otettu käsittelyyn.
Sivu päivitetty: 5.3.4028

"Noah", kuuluu huuto alakerrasta. Pelko iskee sydämeeni, taasko?  Hipsuttelen varpaillani alakertaan, isä hymyilee minulle himokkaasti. Säpsähdän, tiedän, mitä seuraavaksi tapahtuu.

"Mitä?" kysyn silti, jolloin isä katsoo minua hitaasti päästä varpaisiin.

"Istu alas", isä sanoo yllätyksekseni viitaten tuoliin, vastapäätä häntä.

Kiltisti otan tuolin alleni. Katson isää odottavasti.

"Meillä on ollut viime aikoina vähän rahapulaa niin, mä oon miettinyt haluaisitko vähän auttaa mua ja äitiä?" isä kysyy hymyillen, jotenkin musta tuntuu, kuin sillä olisi jotain taka-ajatuksia.

Nyökkään kuitenkin kiltisti.

"Mitä mun pitää tehä?" kysyn reippaasti.

"Teet vain niinku noi miehet pyytävät", isä sanoo hilpeästi, jolloin mun sydän alkaa pomppimaan rinnassa kauhusta, kun tajuan mihin oon lupautunut.

"Ei, en mä halua", kuiskaan itku kurkussa, mutta kiero hymy asuu isän kasvoilla.

"Muuten mä kerron kaikille miten häpeällinen sä oot, kun teet tämmöstä sun oman isän kanssa", isä uhkailee. Paniikki iskee ja tajuan, ettei mulla oo muita vaihtoehtoja. Sisään astuu viisi vanhaa miestä, jotka antaa kukin isälle kasan rahaa.

Isä jää laskemaan niitä tyytyväisenä.

Ne lähtevät taluttamaan mua kohti makuuhuonetta. Mut tönäistään sängylle ja lamaannun kauhusta.

Haluan vain pois. Kaikki miehistä haisevat kaljalle ja haju vain lisääntyy, kun kaikki vaatteet ovat myttynä lattialla.

"Sä oot todella komea nuori poika", yksi niistä sanoo. Mun kurkkua kuivaa, kun mä katselen niitä vanhoja likaisia miehiä. Haluan juosta karkuun.

Makaan siinä vain liikkumatta, kun ne yksi kerrallaan työntyvät sisälleni ja lepertelevät minun korvaan. Makaan kuin olisin kuollut, kun ne kuolaavat ympäri vartaloani, käyttävät minua kuin halpaa huoraa.

Sitähän minä olin, kunnes ne saivat tarpeekseen ja pukivat päälle. Jättäen minut huoneeseen, jolloin pystyin viimein kietoutua kerälle ja itkeä. Keräilen vaatekappaleet lattialta ja menen suihkuun.

Pesen jokaikisen kohdan vartalostani huolella, mutta häpeä ei vaan huuhtoudu pois. Silmiäni kirvelee, kun istun syömään iltapalaa. Isä hipaisee minun poskeani ohi menessään ja kuiskaa korvaani.

"Hyvää työtä, huomenna uudestaan"