Naapurin Prinssi / Completed

»Epilogi«

-Alina! Helkutti sun kanssa.., murisen tytön huoneen oven edessä.

Meidän oli tarkoitus lähteä rannalle juhlimaan kesäloman alkua. Siellä kuulemma pidettäisiin joku juhlien tapainen... no bilejuhla. Lukuvuosi oli pyrähtänyt taas loppuunsa, ja vihdoin alkoi vapaus.

Meidän olisi pitänyt jo lähteä vartti sitten, mutta koska Alinalla on nykyään murrosikään liittyvä "vaatekriisi" aikataulumme siirtyi hieman myöhemmäksi.

- Voisitko pliis antaa armoa? Siellä on se Eliaskii ja... ja.., kuuluu epätoivoista kivahtelua ja huoneen toiseltapuolelta toiselle puolelle ravaamista. Yhtäkkiä ovi nenäni edessä avautuu, ja eteeni ilmestyy Alinan pelästynyt naama.

- ...Ja..ja mä kuolen.

- Senku kuolet pois! Se "se Elias" tuskin sitten tulee näkemään sinua! Kivahdan minua vuoden nuoremmalle tytölle, - Arvaa mitä Alina? Sä näytät mahtavalta! Turha sun on yrittää muuttaa itsees paremmaks ku sä oot jo paras itses! Ja nyt. Me. Lähdetään. Niihin. Bileisiin.

Tartun Alinan käsivarteen ja lähden raahaamaan tätä tämän talon poikki kohti eteistä. Hänen suustaan kuuluu monta "mutta" sanalla alkavaa lausetta, en kuitenkaan jaksanut kiinnittää niihin mitään huomiota.

Alinan päällä oli vaaleansiniset revityt shortsit ja valkoinen kevyt pitsillä koristeltu paita, joka paljasti olkapäät. Hän oli ihanan näköinen, ja hän tiesi sen itsekkin. Alinaa vain riivasi se yksi poika, johon oli yhtäkkiä mennyt lääpälleen.

- Keneltä saamme kyydin? Alina kysyi viimein alistuvasti ja vetäisi valkoiset tennarinsa jalkaan.

- Matildalta. Tai no oikeastaan yhdeltä hänen täysi-ikäiseltä kaveriltaan, mutisin, - jotka ovat odottaneet meitä tuolla tien vieressä vartin.

- Ai. Kestikö mulla niin pitkään? Hän kysyi seuratessaan minua ulos.

Pyörittelin silmiäni ja suuntasin katseeni valkoiseen autoon, joka käynnistettynä odotti tuloamme. Juoksimme Alinan kanssa auton luo ja hyppäsimme takapenkille.

- Moi! Sori että kesti, eräillä oli vaatekriisi menossa yhden tyypin takia johon on täysin lääpällään, huikkaan Matildalle, joka tarkkailee minua närkästyneenä etupeilin kautta. Sanojeni jälkeen tämän kasvot muuttuvat ilkikurisiksi ja sunsa hän levittää ymmärtäväiseen hymyyn.

- Ei sitä tarvitse noin huolettomasti kertoa kaikille. Mä en saa sitä mielestäni! OLEN SAIRAS, Alina huudahtaa kiihtyneenä, saaden vain minun ja Matildan virneet leventymään.

- Se oli siis biitsille? Ajajan paikalla istuva blondi tyttö kysyy. Hän oli minua ja Matildaa ainakin kolme vuotta vanhempi.

- Jep, muuten toi on Alina ja Alexandra, Matilda sanoo kääntyen tuntemattoman ystävänsä puoleen.

- Okoo. Mä oon Venla, toimin Matildan kuuskaajana, hän sanoo ja lähtee ajamaan kohti määränpäätämme.

***

Astun ulos autosta ja ihastelen edessäni olevaa näkymää. Taivaalla paistoi aurinko, vain hajanaiset pilvet kelluivat pitkin taivasta. Lämmin hiekka tunkeutui sandaaleihini, ja siksi vetäisin ne nopeasti pois jalastani.

Ranta oli tosi iso ja laaja, hieman kauempana näin pari kioskia ja korviini kantautui iloista bilemusiikkia. Juhlat olivat jo täysin käynnissä, sillä koko ranta oli täynnä ihmisiä. Jossain sivummalla veden rajassa köllötteli bikineihin pukeutuneita kun taas rannemmalla näin ihmisrykelmän, josta kuului naurua ja puhetta.

- Damn, Matilda huohahtaa tullessaan viereeni. Alinalla oli taas jotain ongelmia auton oven kanssa ja siksi tuli viereeni hieman vaivalloisesti kompuroiden.