Nouis&Niam Fanfic in Finnish

Part 5

Louis' POV:

Istuin siinä penkillä muutaman minuutin hämmentyneenä ja lähdin kävelemään takaisin kotia päin. Okei, jos rehellisiä ollaan, olin todella pahoillani Niallin puolesta. Olisin vain halunnut halata häntä ja sanoa, että kaikki tulee olemaan hyvin. Mutta olin liian ujo tekemään sellaista. Pystyin hakkaamaan kenet tahansa, mutten pystynyt sanomaan mitään ystävällistä, varsinkaan Niallille.

Se oli väärin. Todella väärin. Minun olisi pakko kertoa Niallille jotain, joka olisi pitänyt kertoa jo aikoja sitten.

Liam's POV:

Puhelimeni soi joskus yhdentoista aikaan. "Moi Niall?", vastasin kysyvästi. "Voinko tulla teille? Täällä sataa kaatamalla, mulla on kylmä ja nälkä, ja oon lähempänä sua kun omaa kotii", Niall luetteli. Hymyilin, "joo tottakai".

Siivosin vähän huonettani, kunnes kuulin koputuksen alakerrasta. Ryntäsin avaamaan oven ja vetäisin Niallin samantien halaukseen, joka sai hänet punastumaan. "Moiiii Niall", sanoin ja suljin oven, kun Niall asteli sisään. Katsoin, kun hän riisui märän hupparinsa, jonka alta paljastui ruhjeilla oleva vatsa. "Lainaan sulle paitaa", sanoin hymyillen ja astelin keittiöön, josta nappasin pari patukkaa. Suuntasimme Niallin kanssa huoneeseeni.

Pengoin vaatekaappiani etsiessäni sopivaa paitaa Niallille, joka tutisi sängylläni. "Tossa", sanoin ja heitin hänelle lämpimän neuleen, jonka hän vetäisi päälleen ja risti sen jälkeen kätensä vatsalleen. Niall näytti niin viattomalta ja suloiselta siinä paidassa.

Hymyilin ja istuin Niallin viereen. Kiedoin käteni hänen ympärilleen ja halasin hieman lämmittääkseni häntä. "Törmäsin äsken Louisiin", Niall sopersi. Käännyin katsomaan häntä, "tekikö se jotain?". Niall katsoi maahan ja selitti sitten: "ei.. se vaan laitto kätensä mun silmille ja arvuutteli et kuka oli, sitten se istu mun viereen, sano haluavansa mut mutta nauro päälle. Sitten kun katsoin siihen, se näki mun ruhjeet ja rupes sopertelemaan anteekspyyntöö". Virnistin ja sanoin: "tää ei voi tarkottaa kun yhtä asiaa".

Niall's POV:

"Louis on ihastunut suhun", Liam sanoi varmasti. Katsoin häntä järkyttyneesti, "mitä! Louis muka ihastunut muhun". "Niall sen näkee niin selvästi, se tapa miten se kattoo sua", Liam totesi. Katsoin häneen muutaman sekunnin ja rupesin sitten nauramaan. Liam mulkaisi minua ja sanoi sitten: "tää ei oo naurun asia Niall". "No on tää vähän huvittavaa, Louis muka ihastunut MUHUN", sanoin takaisin. Liam kohautti olkiaan, "okei ihan miten vaan. Hymyilin Liamin eleelle

"Mut me voitas ottaa siitä selvää". Nostin toista kulmakarvaani Liamin jatkaessa: "me voitais tehdä Louis kateelliseks ja kattoo miten se rupee käyttäytymään", "mut mä en keksi kun yhen ratkasun tehä tää". Silmäni suurenivat ja sanoin: "Niiin?". "Meidän pitää rueta seurustelemaan, toki vaan tän jutun takia". Mielialani laski sen takia, että joutuisimme esittämään kaiken.

Puhuimme asiat selviksi ja olin tekemässä lähtöä, kun Liam vetäisi minut pitkään haliin. Kun irtauduimme, hän vei kätensä leukani alle ja nosti päätäni hieman. Pienen hetken jälkeen Liam painoi pehmeät huulensa omilleni. Jäädyin ja punastuin, mutta pussasin Liamia takaisin. Pieni pusuttelu muuttui enemmän suuteluksi.

Lopulta irtauduimme ja hymyilimme toisillemme. "Meidän pitää tottua tähän", Liam sanoi kun astuin ulos kylmään ilmaan. Minulla tosiaankin oli tunteita Liamia, mutta myös Louisia kohtaan. Silloin mietin, että mitäköhän tulisi tapahtumaan.

A/N

Kiitos parista kivasta kommentista! :3 täs ois taas uus luku, kylläkin taas aika lyhyt