Nouis&Niam Fanfic in Finnish

Part 24

Louis' POV:

Muutaman oluen ja tupakan jälkeen olin valmis astumaan tanssilattialle. Otin Zaynin käsivarresta kiinni ja vedin hänet mukaani.

"Vihdoinkin", Zayn huusi musiikin yli. Naurahdin ja päästin hänen kädestään irti.

Katselin ympärilleni hetken etsien mukavan näköisiä poikia. Unohdin Niallin täysin ja keskityin vain siihen iltaan.

Nostin käteni ilmaan ja heilutin lanteitani. Zayn katseli minua vieressäni ja naureskeli.

Sain sillä hetkellä mahtavan tuntuisen idean. Peruutin Zaynin luokse kunnes peppuni osui hänen vartaloonsa. Pyöräytin lanteitani ja kuulin, kun Zayn voihkaisi.

Zayn laittoi kädet lanteilleni ja veti minua lähemmäksi. Virne levisi kasvoilleni.

"Lou", Zayn kuiskasi korvaani. Hymisin takaisin ja odotin mitä asiaa Zaynillä olisi.

"Tää ei oo oikein", hän sanoi ja päästi lanteistani irti. Käännyin katsomaan häntä ja peräännyin hieman.

"Lou mä oon hetero, muistathan?", hän sanoi normaalilla puheäänellä.

Kohautin harteitani ja käänsin hänelle selkäni. Zayn otti olkapäästäni kiinni kääntäen minut taas ympäri.

"Mitä?", sanoin ärsyyntyneesti ja katsoin muualle.

"Louis mulla ei oo mitään sua vastaan, mutta en pysty tekemään mitääm tällasta pojan kanssa", hän sanoi ja taputti olkapäätäni.

Hymyilin hieman, en voinut pakottaa Zayniä mihinkään, "okei joo ymmärrän".

"Noni mee tonne tanssimaa", Zayn sanoi virnuillen ja osoitti pientä porukkaa. Nyökkäsin ja kävelin poikia kohti.

Annoin käsieni ja lanteideni heilua vapaasti, kun yritin soluttautua tuohon porukkaan.

Yksi poika kiinnitti huomioni. Ruskeat kiharat ja hämärässä valossa kimmeltävät vihreät silmät. Huomasin, että tuo poika katseli minua hyvin intensiivisesti.

Käänsin katseeni hetkeksi pois, mutta tunsin silti kiharapäisen katseen vartalossani.

Hätkähdin, kun iso käsi laskeutui olalleni. Käänsin katseeni ja tapasin ne samat vihreät silmät. Vasta silloin todella tajusin, kuka hän oli.

"H-Harry?", sopersin ja räpäytin silmiäni muutaman kerran.

Olimme samassa kaveripiirissä vielä vähän aikaa sitten, mutta kun Niall tuli elämääni, en sen kummemmin enää hengannut Harryn kanssa.

Harry hymyili ja kietoi kätensä ympärilleni. Yritin pitää käteni erossa hänestä, mutta pian löysin omat käteni hänen ympäriltään.

"Mennään", Harry sanoi ja lähti kävelemään autoaan kohti. Raahauduin hänen perässään ulos. En kerennyt ajatella mitään, kun olin painettuna hänen autoa vasten.

"Har-", lauseeni keskeytyi, kun hän painoi sormensa huulilleni.

"Shh", Harry sanoi ja hivutti toisen kätensä reidelleni. Harry piti kättään reidelläni ja vähän ajan päästä hivutti kättään ylemmäs.

Katsoin Harryä silmiin vapisten, kun hänen kätensä vaelsi yhä ylemmäs.

"Harry lopeta", sain sanottua.

Harry virnisti ja asetti kämmenensä haaraväliini.

"Riittää!", huusin ja kiemurtelin pois Harryn luota. Harry otti ranteestani kiinni johon myöhemmin varmasti muodostuisi mustelma.

"Mitä sanoit?", hän murisi tiukentaen otettaan.

"Sanoin että riittää!", huusin ja suljin silmäni. Tunsin, kun Harry astui lähemmäs.

Tunsin hänen viinan hajuisen hengityksen naamassani. Pidin silmiäni kiinni ja odotin että Harry lähtisi pois.

Harry päästi kädestäni irti ja kuulin kun hän käveli poispäin. Raotin toista silmääni varmistaakseni, että hän varmasti lähti pois.

En jäänyt odottamaan, vaan lähdin kävelemään kotiani kohti. Onneksi oli perjantai, eikä tarvinnut mennä kouluun.

Potkiskelin kiviä matkalla ja mumisin jotain itsekseni.

Ajatukseni vaelsivat Nialliin. Päätin soittaa hänelle aamulla ja yrittää sopia.

Jo pienikin hetki erossa Niallista tuntui ikuisuudelta.

A/N:

Lyhyt luku ja aika tylsä,kirjotin tän kiireessä joten laatu ei varmaan oo mikään paras mahdolline