35. Keskisormitanssi

152 26 4
                                    

Niko

Olimme saapuneet Berliiniin ja vedimme siellä parhaillaan keikkaa. Olli oli mielestäni käyttäytynyt hieman omituisesti. Jostain syystä huomasin heti, jos jollakin ei ollut kaikki hyvin. Tai sitten tunsin vain kaikki jätkät niin hyvin.

Hän näytti silti onnelliselta lavalla, joten ehkä hän puhui Aleksin kanssa, jos hänellä oli jotain vakavampaa mielen päällä. "Wir lieben dich!" huusimme Joelin kanssa samaan mikrofoniin noin keskivälissä keikkaa.

Saimme vastaukseksi sydämiä ja kiljumista. Meidän fanit olivat uskomattomia. Tuntui hullulta ajatella, että heidän ansiosta olimme tässä tilanteessa bändimme kanssa. Ja että elimme unelmaamme, viimein.

Tämän eteen olimme tehneet helvetisti työtä, meinanneet luovuttaa, vittuuntuneet ja miettineet miksi ikinä perustimme bändin, eläneet ikimuistoisia hetkiä ja tavanneet mahtavia ihmisiä.

Kiitin asiasta ääneen, ennen kuin jatkoimme keikan vetämistä. Vedin kuuluisaa keskisormitanssiani, kun huomasin pari ihmistä huitovan käsiään, aivan kuin pyytääkseen apua.

Pyysin muita jätkiä lopettamaan soittamisen ja kyselin mikä tilanne siellä oli. "Do you need water?" kysyin huolissani. Ilmeisesti jollakin oli paniikkikohtaus menossa, vai oliko joku pyörtynyt? Helvetin vaikea sanoa kun en kuullut kunnolla.

Joel lähti juoksien hakemaan bäkkäriltä vesipulloja, joita hän yritti heittää puoliväliin yleisöä. "Everything okay?" varmistin. "Move aside please", pyysin, jotta apua tarvitsevat saivat sitä järkkäreiltä.

Seurasin hieman hermostuneena, kun joku faneista oli pyörtynyt ja ilmeisesti hänen kaverinsa kärsivät paniikkikohtauksesta. Varmistin tarvitsiko joku muu vettä, mutta ilmeisesti ei tarvinnut.

Tuntui pahalta edes ajatella, ettei faneillamme ollut aina kaikki hyvin, kuten nytten. Olisin halunnut itse mennä huolehtimaan, että tuo porukka oli varmasti kunnossa, mutta en voinut.

Olisin halunnut auttaa jokaista fania, kuunnella mitä heillä oli mielessään, jutella heidän kanssaan, mutta se vain oli mahdotonta. Emme voineet tarjota kuin keikkoja ja musiikkia. Toivoin sen riittävän.

Jatkoimme hetken päästä keikkaa, vaikka en voinut keskittyä siihen täysillä. Muut varmasti huomasi sen, sillä unohdin välillä mitä helvettiä olin edes laulamassa. No, olihan se hauska etten ollut surullinen vaan tunsin jotakin.

Joel

Sydämeni meinasi samaan aikaan räjähtää ja sulaa. Äsköisestä huomasi, miten paljon Niko välitti faneistaan ja halusi auttaa heitä kaikilla tavoilla. "Onhan ne nyt kunnossa?" brune huokaisi kävellen bäkkäriä ympäri.

"Järkkärit pitää niistä hyvää huolta. Niko sä teit kaiken mitä pystyit, ku keskeytit keikan", vakuutin asettaen käteni hänen olkapäille ja istutin hänet sohvalle. "Ei vastaväitteitä", lisäsin kun hän oli avaamassa suutaan.

Pidin Nikon kanssa katsekontakia hänen huokaistessa, kai hän nyt ymmärsi ettei hän voinut tehdä enempää. Mutta olisipa hän tiennyt miten paljon arvostin, kun hän osoitti selkeästi miten paljon välitti jostakin ihmisestä.

Olin hetki hetkeltä entistä varmempi tunteistani häntä kohtaan. Ne olivat vain vahvistuneet eroni jälkeen. Ja minulla oli jo hyvä idea, miten aioin kertoa tunteistani hänelle. Aioin toteuttaa sen parin päivän päästä.

"Kiitti", Niko kuiskasi tutkien silmiäni ja kasvojani edelleen. "Ei mitää", vastasin hiljaa hymyillen hieman. Muut olivat vain puhelimillaan, eivät he edes kiinnittäneet huomiotaan meihin. Ja hyvä niin.

"Mitäs oot suunnitellu tehä kotona?" brune aloitti keskustelun ja käänsi katseensa hetkeksi käsiinsä. "Olla veljien kanssa ja muistella menneitä", hymähdin. Olin lähdössä ylihuomenna Tommin kanssa Ouluun.

Sen jälkeen olikin vain vapaata, studiolla ja kotona ajan tappamista. Keikkoja ei tosiaankaan ollut tälle vuodelle suunniteltu enempää, joten pystyimme keskittymään uusien biisien kirjoittamiseen ja äänittämiseen.

"Meneehän se aika silleenki", brune totesi tuijottaen seinää edessään. Nyökkäsin vain vilkaisten kelloa, pian piti lähteä lentokentälle ja pääsimme taas kotia ihmettelemään miten helvettissä sitä aikansa kuluttaisi.

***

Tätä kirjottaessani oon kuunnellu parii minuuttii vaille 13 tuntii musaa nonstoppina :D

You can throw me to the flames // Joel x Niko ✅️Where stories live. Discover now