Totuus mustelmista

1.4K 90 28
                                    

||Nikon nk. Seuraavana päivänä||
Silitin Joonaksen hiuksia ja katsoin kun tuo nukkui. Omatuntoni kolkutti aivan helvetisti. Huokaisin pettyneenä. Joonas alkoi availemaan silmiänsä. "Huomenta." Hän sanoi hiljaa hymyillen. En sanonut mitään. Otin käteni pois hänen hiuksista. "Niko? Onks kaikki hyvi?" Joonas kysyi. Käänsin pääni pois päin hänestä. "Miks sä oot mun kaa?" Kysyin. "Anteeks?" Joonas kysyi ja tunsin kun hän nousi istumaan, samalla kuitenkin valittaen kivusta. "Nii että miks sä oot mun kaa? Satutan sua, kohtelen sua ihan vitun huonosti ja sä silti oot munkaa, miks? Miks et jätä mua, jos et oo onnelinen mun kaa?" Kysyin. "Koska mä rakastan sua ja tottakai mä oon onnelinen sun kaa. Mitä välii parist mustelmast, ketä neki satuttaa?" "Sua. Ne satuttaa sua." "Ei mua haittaa. Sua helpotti se ku pääsit purkaa vihas johonki, ni mitä väliä." "En silti ois saanu mennä niin pitkälle siinä. Tai siis onhan meil aina ollu vähän agressiivist seksii, mut menin oikeesti täl kertaa liian pitkälle." "Se tuntu hyvält." "Joonas älä valehtele. Sä itkit ja huusit mulle et mun pitää lopettaa, koska sua sattus. Oon ihan vitun pahoillani et satutin sua." Sanoin. Joonas pussasi minua poskelle. "Älä oo." Hän sanoi minulle.

||Ollin nk.||
Istuin vessan lattialla ja nojasin seinään. Olen istunut täällä varmaan tunnin. Olen yrittänyt saada negatiiviset ajatukset pois mielestäni, mutta en ole onnistunut siinä ja ne ovat vain menneet pahempaan suuntaan. Nousin ylös lattialta ja lähdin vessasta. Kävelin olohuoneeseen missä Aleksi katsoi telkkaria. Hän käänsi katseensa minuun. "Onks kaikki hyvi?" Hän kysyi ja pudistin päätäni, samalla kun tunsin kyyneleet silmissäni. Aleksi avasi kätensä, jolloin menin hänen syliin istumaan ja hautasin kasvoni hänen rintakehään. Aleksi alkoi silittämään hiuksiani. Hän pussasi minua hiusteni sekaan, mutta ei sanonut mitään. Ei hänen tarvinnut, olen iloinen että hän on tässä. "H-Haluun kuo-olla." Sanoin hiljaa, vaikkakin minun piti vain ajatella sitä, eikä sanoa ääneen. Tunsin kun Aleksin ote ympärilläni kiristyi. "Haluuks sä kertoo mul miks?" Hän kysyi lempeästi. "Oo-on epäonn-nistunu ihan kaike-es." "Esim?" "N-Niko käytt-tää huumeit ja hakkaa J-Joonast, en-nkä vo-oi tehä a-asial yhtää mi-itää. Ti-iiän et Joonast s-sattuu, mut en a-auta sitä. Oo-on ihan pa-aska frendi, ku an-nnan sen aviomieh-hen pahoinpi-idellä sitä." Kerroin. Aleksi nosti pääni ylös ja pyyhki kyyneleeni pois. "Olli ei se oo sun vikas. Niko alko vetää huumeita, koska halus unohtaa sen tuskan minkä se vauvan menettäminen auheutti. Ja sähän autoit jo Joonasta, sähän otit sen tänne yöks, etkä antanu Nikon nähä sitä, joten sä oot auttanu Joonasta." Hän sanoi ja pussasi minua huulille. "Ja jos oot viel huolissas Joonaksest, ni sähän voit pyytää sen tänne pariks viikoks, jos se helpottais sua tietää et sil on kaikki hyvi." Hän ehdotti. Nyökkäsin. "Noi. Helpottiko puhuu?" Hän kysyi ja nyökkäsin uudestaan. Halasin Aleksia. "Kii-itti et oot si-iinä." Sanoin. "Tottakai." Aleksi sanoi ja pystyin päättelemään hänen äänensävystä että hän hymyili. "Haluutko et mennää koht hakee Joonas tänne?" Aleksi kysyi. "J-Joo." Sanoin. Aleksi pörrötti hiuksiani.

||Joonaksen nk. Time skip||
Kuulin ovikellon soivan, joten menin avaamaan oven. Oven takana seisoi Olli ja Aleksi, jotka tuojottivat minua aika pitkään. Päästin heidät sisälle ja suljin oven. "Nytkö se sit oikeesti hakkas sut?" Olli kysyi. "Ei. Miten ni?" Kysyin. "Sus on mustelmii aivan vittuna." "Joo tota....muistat ku sanoin et agressiivinen seksi tuntuu psremmalt ku rauhallinen....niini tota joo, tää on lopputulos...heh." Kerroin hymyillen. "Ei helvetti teiän kanssa." Olli sanoi. Hymähdin vain. "No mut tota..haluisik sä tulla meil yöks, ku Olli o vähä huolissaa sust ja näi." Aleksi sanoi. "Voin tulla, mut miks Olli on huolissaa?" Kysyin. "Saat tietää varmaa myöhemmi." Aleksi sanoi ja nyökkäsin.

Kävelin makuuhuoneeseen ja aloin pukemaan. "Ootko lähös johonki?" Niko kysyi. "Juu. Meen Ollil ja Allul yöks, ku Ollil on ollu hiukan vaikeet, ni haluun olla tukena." Valehtelin ehkä hiukan, sillä en halunnut kertoa että Olli on huolissaan minusta, koska tiedän että hänen huolensa liittyy siihen että Niko pahoinpitelisi minua, enkä todellakaan ole kertomassa Nikolle sitä. "Onha sil kaikki muuten hyvi?" Niko kysyi. "Toivottavasti. Oon niil varmaa pari viikkoo, ni oon sit ihan varma et Ollil on oikeesti kaikki hyvi ja ettei se tee ittelensä mitään." Kerroin. Niko hymyili. "Kiva ku pidät huolta kaveristas, just siks rakastan sua, oot huolehtivainen." Hän sanoi. Hymyilin hänelle. Aloin pakkaamaan joitain vaatteita ja tavaroita yhteen reppuun, jonka jälkeen annoin Nikolle pusun huulille ja lähdin sitten.
________________________
Sanoja: 722

You're my drug || Aleksi x Olli || [VALMIS]Where stories live. Discover now