Onnenkyyneleet

1.9K 89 15
                                    

||Nikon nk.||
Istuin sohavlla ja katsoin telkkaria. Tunsin kun materiaali painui hiukan alas päin, joten Joonas oli istunut viereeni. "Hei rakas...mun pitäis kertoo sul jotai." Kuulin Joonaksen sanovan vierestäni. Käänsin katseeni häneen. "Joo." Sanoin. "Sähän sanoit joskus et meiän pitäis olla rehellisiä toisillemme, ihan sama kuin paha se asia ois." Hän sanoi ja nyökkäsin. "Et saa suuttuu sit. Tai saat, tietenki....mut niinku....älä tee mitään." "Okei." Sanoin hiukan ihmetellen.

Joonas huokaisi syvään. "Okei tota.....vittu, öööh....eilen ku lähin ryyppää Joelil, ni tota....mä-. Helvetti miten mä ny sanoisin tä....." Joonas selitti. "Sano ihan suoraa." Sanoin"No mä vedin kielarin Joelin kaa..." Hän kertoi. Käänsin katseeni takaisin telkkariin, koska en tiennyt mitä sanoa. Sattuihan se, mutta ainakaan he eivät menneet niin pitkälle tai no varmaan olisivat, jos Joel ei olisi laittanut mitään stoppia siihen. Joo se voi kuulostaa julmalta sanoa etten luota omaan aviomieheeni, kyllähän minä luotan häneen, mutta vain silloin kun hän on selvinpäin. "Eks sä aio sanoo mitään?" Joonas kysyi. "Ette menny sänkyy, ni ei oo mitää sanottavaa. Eihä se tullu yllätyksenä mul." Sanoin ja sain ehkä lauseen kuulostamaan ilkeämmältä mitä sen piti kuulostaa. "Tai siis...en mä tarko-." Olin sanomassa, mutta Joonas keskeytti minut. "Kyl mä tiiän mitä sä tarkotit." Hän sanoi hiukan loukkaantuneen kuuloisena ja lähti olohuoneesta. "Jonsku hei, en tarkottanu sitä nii!" Huusin hänen perään. Makuhuoneen ovi paiskautui kiinni.

"Ei ny helvetti taas." Sanoin hiljaa itsekseni. Nousin ylös sohvalta ja kävelin meidän makuuhuoneeseen. Suljin oven ja kävelin sängyn luokse, missä aviomieheni istui. Istuin hänen eteensä. "Kulta en mä tarkottanu sitä sillä tavalla." Sanoin hänelle. "Vaa mil sit?" Joonas kysyi. "Mä tota....no vittu en tiiä, mut en tarkottanu sitä mitenkää pahasti." "Sano vaa suoraa et tarkotit, et oon halpa huora ja helppo." "Et oo.....tai no siis...eiku ei, helvetti ei mee nyt hyvin tää keskustelu." "Oot sä vaa enne sitä mielt ollu." "No sä oot helppo ainaki kännis, mut sä et todellakaa oo mikää halpa huora." "Niko sä oot paska pyytää anteeks, mut saat anteeks. Nii, mä oon vähä kalliimpi." Joonas sanoi. "No et mul." Sanoin. "Nii no voisin mä alkaa pyytää rahaa joka kerta ku meil on seksii." "Älä. Oon rahaton ainaki paris sekunnis." "Tiiän, koska et voi olla ilman." "No ihan niinku ite sit voisit." "Voin. Iha hyvi." "Aha. No otetaa kilpailu sit, se kumpi on kauemmi ilman seksiä ni saa no perjaatteeks tehä toisest orjan ainaki kuukaudeks." Sanoin.

"Mitä jos molemmat voittaa tai hävii?" Joonas kysyi. "No kumpikaa ei saa mitää." Sanoin ja Joonas nyökytteli päätänsä. "Selvä. Iha helppoo." Hän sanoi. "Itsetyydytys on sit kans kiellety ja lelut." Sanoin. "Mist leluist sä oikee puhut?" "Luuleks etten tiedä sun "salast" kätköö sun vaatekaapis?" Kysyin. Joonas punastui. "Turpa kiin. En ees käytä niit." Hän sanoi. "Niit, onks sul useempiiki?" "Niko älä kiusaa. Sä tiiät et mul on." Joonas sanoi. Aloin nauramaan. "Joo joo, sorry my love." Sanoin ja kumarruin antamaan pusun hänen poskelle. "Millo tää kisa alkaa sit?" Hän kysyi. "Nyt." Vastasin. "Ok. Onks toisen kiihottamien kielletty?" "Miks?" "Kunha kysyn." "Juu. Et sä mua huijaa, et oo kauhee vieton." Sanoin. Joonas vain pyöräytti silmiänsä.

||Ollin nk.||
Laitoin Aleksin meidän sänkyyn nukkumaan, koska no ei sohvalla ole kauhean mukavaa. Peittelin hänet ja asetin pusun hänen otsalle, jonka jälkeen kävelin pois makuuhuoneesta sulkien oven samalla. Kävelin keittiöön ja tein itselleni leivän, jonka jälkeen istuin tuolille ja aloin syömään. Selasin toisella kädellä puhelintani, kunnes aloin katsomaan arpia kädessäni. En ole viillellyt pitkään aikaan ja se tuntui oudolta. Arvet eivät kuitenkaan olleet vielä kunnolla parantuneet, koska raapisin niitä aina välillä, kun ne kutittivat. Olihan minulla päiviä, milloin olin lähellä viiltää ranteeni uudestaan auki, mutta en ole tehnyt niin.

Vedin sormeni arpien yli ja hymähdin. Aloin saamaan muistoja siitä, kuinka hyvältä se tuntui viiltää iho rikki, se tunne kun kaikki huoli ja stressi huuhtoutui pois veren mukana. Huokaisin. Nousin ylös tuolilta ja kävelin makuuhuoneeseen. Menin Aleksin viereen makaamaan, laitoin käteni hänen vyötärölle ja vedin kiinni itseeni. Hautasin kasvoni hänen hiuksiin ja imppasin hänen tuoksua keuhkoihini. Se rauhoitti jotenkin, tuli turvallinen olo. Tunsin kun Aleksi painautui kiinni minuun ja kietoi kätensä ympärilleni. Hymyilin ja tunsin pian kyyneleiden valuvan poskiani pitkin. "Kaikki hyvi?" Aleksi kysyi. "Joo. Oon vaan ilonen et mul on sut." Vastasin. "Mäki oon ilonen et mul on sut." Aleksi sanoi ja kuulin hänen äänensävystä että hän hymyili.
___________________________
Sanoja: 712

You're my drug || Aleksi x Olli || [VALMIS]Where stories live. Discover now