You're my drug || Aleksi x Olli || [VALMIS]

"No ei todellakaan!"

||Aleksin nk.||
Tunsin kun joku ravisteli minua ja sanoi nimeni hiljaa. Avasin silmäni ja näin Ollin seisomassa sängyn vieressä. "Huomenta." Hän sanoi hymyillen. "Huomenta." Sanoin takaisin. "Tein sul aamupalaa." "Olli mä en syö aamupalaa." "Siin on vähän kaloreit, joten sun ei murehtii sun painosta." "Mut en pysty syömään aamul." "Yritä ees vähän." "Okei. Mä yritän." Sanoin ja nousin pois sängystä.

Menin Ollin perässä keittiöön. Ostuin tuolille ja katsoin lautasta missä oli kaksi kaneli leipää. (A/n otin vaan netis jonkun random aamupala. Joten ei kyseenalasteta mua siel kommenteis). Revin leivästä pienen palasen ja laitoin sen suuhuni. "Onks hyvää?" Olli kysyi ja nyökkäsin. Revin siitä toisen palasen ja söin sen. "No näperrä sä sen kanssa, mä meen suihkuun. Ja sä myös sit syöt sen, etkä heitä sitä roskikseen." Olli sanoi. "Joo joo. En heitä roskiin." Sanoin. Ruskeahiuksinen basisti hymyili minulle ja lähti sitten vessaan. Jatkoin leivän näpertämistä.

||Time skip||
Laitoin tyhjän lautasen tiskialtaaseen ja menin olohuoneeseen. Istuin sohvalle, otin kaukosäätimen käteeni ja laitoin telkkarin päälle. Kuulin kun vessan ovi avautui, joten käänsin pääni sen suuntaan, jolloin näin Ollin märillähiuksilla ja pyyhkeen hänen lantiollaan. Tunsin punastuvani. "Hytkä näkymät?" Olli kysyi kiusoitellen. Käänsin pääni pois päin hänestä. "Ei ollenkaa." Vastasin. Olli vain naurahti. Hetken päästä tuo kiharahiuksinen mies tuli istumaan viereeni. "Söitsä muuten en leivät?" Hän kysyi ja nyökkäsin. "Hyvä, oon ylpee sust." Hä sanoi ja pörrötti hiuksian, mutta otti sitten kätensä pois aika nopeasti. Käänsin katseeni häneen ja huomasin hänen kädessä hiuksiani aika paljon. "Mitä vittua?" Kysyin ihmeissäni. Kaljuunnuks mä? Mietin paniikissa. "Tota joo....jos nyt ei kosketa sun hiuksiin vähään aikaa, ni ne pysyis sun päässä, ainaki hetken aikaa." Olli sanoi ja tiputti hiukseni lattialle. "Tää ei oo hauskaa. Oon vast 23 ja kaljuunnun, ei voi olla totta." Sanoin. "Toisaalt et sä välttis kaljuunnu, tai siis muijiltki lähtee jatkuvasti hiuksii ja niil on ne viel pääs." "Olli mä oon mies." "Joo huomattu. Kyl toi hiustenlähtö voi johtuu sun syömishäiriöstki." "Miten ni?" "No sun kehon toiminta on ihan sekasin, joten sun keho keskittyy siihen mikä on oleellista selviämisen kannalta." "Eli siis se vaan vie mun hiukset, kiva." "Mut toi on merkki siit et sun pitää alkaa syömään." "Mä syön." "Niinkö muka?" "Joo joo. Söin ne leivätki jotka teit." "Selvä sit." "Pitäiskö muuten se sideharso vaihtaa uuteen, ettei ne haavat tulehdu." Sanoin. "Ei tarvii." "Olli oikeesti. Ne haavat sattuu enemmän jos ne tulehtuu." "Onks kokemust?" "Ihan yleistietoa tää." "Miten vaan. Älä huolehdi must, mä pärjään yksinki."

"Sä huolehdit must, joten mä huolehdin sust. Mee hakee ne puhdistus tarvikkeet ja sideharso." Käskin. Olli tuhahti, mutta meni kuitenkin hakemaan ne. Hän tuli takaisin ja antoi tavarat minulle, jonka jälkeen hän otti paitansa pois. "Sä olisit voinu kyl vaa nostaa hihaa..." Sanoin hiljaa. "Ei ku mul on rintakehäski haavoja." Olli sanoi. Nostin katseeni ylös ja huomasin hänen rintakehässä kolme haavaa. Otin Ollin kädessä olevan siteen pois ja aloin sitten puhdistamaan haavoja. "Teitkö sää noi äsken suihkus?" Kysyin varovasti. "Joo. Ajattelin ettei sitä huomais helposti, mut kerran ku sä paikaat noi, ni sä voisit kai paikata samal nää." "Tietenki.." Sanoin. Jäin tahallani puhdistaan kädessä olevia haavoja pitkäksi aikaan. "Ale sä puhdistit sen jo ainaki viis kertaa." Olli huomautti. "Mä tota....haluun olla varma et se on puhdas." Sanoin.

"No se on puhdas, laita se sideharso nyt siihen." "Eiku mä puhdistan viel kerran." "Vältteleks sä mun rintakehään koskemist vai miks sä viivyttelet?" "En välttele." "Mitäs sitte?" "Mä...-." "Kiihottaaks sua?" "No ei todellakaan!" "Aha. Sit sul ei varmaan oo ongelmaa puhdistaa näit?" "Ei tietenkään oo." Sanoin samalla kun laitoin uutta sideharsoa hänen käteen. "No miten sä haluut tehä tän? Meeks mä makaa vai tuuks sä mun syliin, vai?" Olli kysyi. "No..öö...tota ihan sama, kai." Sanoin. Olli otti vyötäröstäni kiinni ja nosti syliinsä. Pidin puhdistusaienpulloa kädessäni. Olli virnuili minulle. "Kaikki hyvin? Sun posket on aika pun-." Keskeytin Ollin lauseen suihkuttamalla puhdistusainetta hänen haavaan. "Au! Mitä hittoa Ale!?" Hän huusi. Hymyilin. "Sori, satutinko?" Kysyin. "Vitun kakara." Olli sanoi. Painoin lapun haavoihin ja aloin puhdistamaan niitä. Tunsin Ollin katseen kokoajan minussa, en antanut sen häiritä tai mitään, mutta poskeni olivat punaiset, enkä halunnut hänen näkevän niitä. Kun olin saanut haavat puhdistettua olin ottamassa lappuja ja sideharson, mutta huomasin niiden olevan aika kauakna minusta.

Liikahdin hiukan sivulle ja kurkoti tavaroihin. Tiedän että jos liikun vielä vähän, tapahtuu jotain mitä ei pitäisi, istun kuitenkin hyvin lähellä Ollin kriittistä aluetta. "Tarviiks apuu?" Olli kysyi ja nyökkäsin. Hän kurkotti tavaroihin, jolloin hänen kroppa liikahti ja no nyt kriittiset alueemme on ehkä noin sentin päästä toisistaan. Olli sai tavarat ja meni kunnolla istumaan. Huokaisin helpotuksesta. Otin lapun ja sideharson. Laitoin lapun haavojen päälle ja aloin sitten sitomaan sideharsoa Ollin rintakehän ympärille, jolloin jouduin hiukan nojaamaan eteen päin ja nousemaan vähän ylös. "Sä tuoksut hyvält." Olli sanoi yhtäkkiä. "K-Kiitti.." Sanoin. Kun sain sideharson takaalta kiinni, menin takaisin istumaan. "Ale sinuna en ehk kauheeti pomppis mun sylis." Olli sanoi. Katsoin häntä hiukan ihmeissäni, kunnes tunsin jotain kovaa perseeni alla. No nyt naamani oli ainakin punainem, aiheutin kaverilleni erektion, ihanaa. Nii mihin aikaa se bussi hautaan lähti? Mietin.

Nousin nopeasti pois Ollin sylistä. "O-Oon tosi to-osi pa-ahoillani." Sanoin nolostuneena. "Ei se mitään. Ei oo onneks stodist pahempaa, se lähtee runkkaamal." Olli sanoi naamaperuslukemilla, kun minä itse kuolin häpeään henkisesti. "Nii....tota m-mä meen kävelyl." Sanoin ja lähdin sitten eteiseen laittamaan kenkiä. "Okei. Älä kauheen kauaan." Olli sanoi, hymähdin vastaukseksi ja lähdin asunnosta.

||Nikon nk.||
Tulin pois vessasta ja kävelin keitiöön, jossa näin Joonaksen pitävän kättänsä hanan alla. "Mitä teet?" Kysyin ja hän pelästyi. Mies sulki hanan, veti hihansa alas ja kääntyi minuun. "En mä mitään, kui?" Hän kysyi. Kävelin hänen luokse ja nostin hänen hihan ylös, jolloin näin ison palovamman hänen kädessä. "Mil sä teit tän?" Kysyin. "P-Paistinpannul." Joonas vastasi. "Ei jumalauta. Tunneks sä mitään jos mä teen näin?" Kysyin ja kosketin palovammaa, josta Joonas säpsähti ja huusi kivusta. "No sentään on tunto jäljel, eli ei oo onneks kolmannen asteen." Sanoin. "Ante-eeks et huolest-tutan sua." Mieheni sanoi hiljaa. Halasin häntä. "Ei se haittaa." Sanoin.
___________________________
Sanoja: 994