You're my drug || Aleksi x Olli || [VALMIS]

Huoli

Avasin koti oveni. Kävelin eteiseen, suljin oven, otin kenkäni pois ja kävelin sitten keittiöön. Nostin kauppakassin keittiönpöydälle ja aloin purkamaan tavaroita oikeille paikoille. Jätin red bullin pöydälle ja laitoin kaiken muun jääkaappiin. Otin tölkin käteeni ja kävelin olohuoneeseen. Otin kaukosäätimen käteeni, avasin telkkarin ja istuin sohvalle. Join red bullia ja selasin eri kanavoita. Pysähdyin johonkin kanavaan, mistä tuli poliisit kotihälytys.

Oloni oli hetken aikaa hyvä, kunnes muistin sen mitä studiolla tapahtu, kateus iski heti ja halusin satuttaa itseäni, muistutukseksi että en ole tarpeaksi hyvä kenellekkään. Join red bullin tyhjäksi ja heitin sen jonnekin lattialle. Menin makaamaan selälleni sohvalle ja tuijotin kattoa. Pian tunsin jo kyyneleet silmissäni. Pyyhin ne pois. "Vittu mitä paskaa." Sanoin itsellenk ja naurahdin. "Oon vitun säälittävä." Sanoin hiljaa.

||Joelin nk.||
Tein Aleksille leipää samalla kun hän oli parvekkeella tupakalla. Olen huolissani hänestä. Hän on ollut todella etäinen ja vaisu.

Laitoin leivän lautaselle ja menin sitten parvekkeelle. "Siinä." Sanoin ja ojensin lautasen Aleksille, joka istui parvekkeen yhdessä tuolissa. Hän otti lautasen käteensä ja laittoi sen syliinsä. Istuin viereiselle tuolille. "Onks sul kaikki hyvi?" Kysyin. "Kuin ni?" "Oot tosi hiljanen ja etäine. Oonks mä tehny jotain väärin?" "Et oo. Mä vaan oon väsynyt." "Ootko varma?" "Joo joo." "Hyvä on." Sanoin. "Meen käymää kaupas." Ilmoitin. Nousin ylös, annoin Aleksille pusun poskelle ja lähdin sitten eteiseen laittamaan kenkiä, jonka jälkeen lähdin.

||Nikon nk.||
Suljin koti oven, otin kenkäni pois ja kävelin keittiöön. Nostin kauppakassin pöydälle. "Rakas tuutko auttaa?" Kysyin, mutta en saanut vastausta, eikä Joonas tullut keittiöön. Huokaisin ja aloin purkamaan kauppakassia.

||Hetken päästä||
Kun sain kauppakassit purettua, kävelin olohuoneeseen, jossa näin kihlattuni istumassa sohvalla jalat rintakehässä kiinni, viltti ympärillänsä ja kädet jalkojen ympärillä. "Joonas." Sanoin ja hän käänsi katseensa minuun, jolloin huomasin että hän oli itkenyt.

Kävelin hänen luokse ja istuin hänen viereen. Yritin ottaa hänen käsistä kiinni, mutta hän veti ne pois ja pudisti päätänsä. "Kui oot itkeny? Onks tapahtunu jotain?" Kysyin huolestuneena. "E-En hal-lunn-nu s-sitä. En-n pet-ttä n-nyt su-ua." Hän sanoi itkien. Vedin hänet haliin, mutta hän työnsi minut kauemmas. "Joonas mikä sul on?" Kysyin. "O-Oon pah-hoillani." "Mist? Mist sä oot pahoillas?" Kysyin. Joonas otti viltin pois päältänsä ja otti hupparinsa pois, jolloin näin liilansinisiä mustelmia hänen ranteissa ja fritsuja hänen rintakehässä. "E-En p-pettä-äny sua." Hän sanoi hätäisesti. "Joku siis rais-." "J-Joo." "Ketä?" "En t-tiiä. E-En ti-iiä sen ni-imee." Joonas sanoi hiljaa. Nostin hänet syliini ja halasin. "Se ei toistu enää. Mä pidän huolen siitä. Voit luottaa muhun." Sanoin ja silitin häntä hiuksista.
________________________
Sanoja: 423