You're my drug || Aleksi x Olli || [VALMIS]

"Su-un."

||Nikon nk.||
Olimme lähteneet Joonaksen kanssa kotiin, koska kaikki muutkin lähtivät. Istuin olohuoneen sohvalla ja odotin että Joonas tulisi pois suihkusta.

||20min myohemmin||
Vessan ovi avautui ja Joonas tuli pois sieltä, jonka jälkeen hän käveli meidän huoneeseen. Nousin ylös sohvalta ja menin meidän huoneeseen. "Joonas mun pitäis puhuu sul yhest asiast." Sanoin ja menin istumaan sänkymme reunalle. "Joo?" Hän sanoi. "Mä haluisin lapsii." Sanoin ja Joonas lopetti kaiken tekemisensä, ja kääntyi minuun päin. "Ootko tosissas?" Hän kysyi hiukan hymyillen hermostuneesti. "No siis joo joo." Sanoin. "Niko mä en haluu lapsii, enkä ikinä tuu niitä haluumaan." "Joonas-." "Ei. En ois hyvä isä. Eikä kummallakaa meil ois aikaa sil ja me ryypätään ihan helvetisti. Ei lapsi pystyis kasvaa meidän kans." "No mehän voitais ottaa vapaat hetkeks.." "Ei käy. Tiiän et säkää et haluu jäädä mistää reeneist pois." "No en ni, mut mieti nyt ku meiän oma lapsi juoksis tääl ja kutsuis meit isiks." "Sä haluut vauvan?" "Joo.." "Juu ei. Ne vie ihan hitosti rahaa ja valvottaa kaikki yöt." "Ihan niinku sä meiän naapureit." "Se on sun vikas et mä oon äänekäs." "Miten vaan, mut voisiks sä ees harkita?" "En. Mä tein tän päätöksen jo monta vuot sitte ja siinä päätökses mä myös pysyn. Ei muksuja." Hän sanoi. "Voidaa hankkii kissanpentu." Hän jatkoi. Nyökkäsin vain.

Joonas käveli luokseni ja antoi minulle pusun poskelle. "Meen röökil." Hän sanoi ja lähti huoneesta.

||Aleksin nk.||
Makasin kyljelläni Tommin sohvalla. "Ale tuu syömää jotain." Tommi sanoi. En vastannut. "Aleksi." Aurora sanoi, en reagoinut. "M-Meen kävelyl." Sanoin. Nousin ylös sohvalta, menin eteiseen laittamaan kenkiä jalkaan ja lähdin ulos.

||Ollin nk.||
Istuin baarissa ja join bisseä. Omatuntoni painoi ihan huolella. "Vittu oon idiootti." Sanoin hiljaa itselleni. Join bisseni loppuun, jonka jälkeen korkkasin uuden. Katsoin ikkunasta ulos ja huomasin Aleksin kävelemässä. Join bissen ykkösellä loppuun, jonka jälkeen lähdin baarista ja menin tuon mustahiuksisen miehen perään. "Aleksi odota!" Huusin. Hän kääntyi minua päin, mutta jatkoi matkaansa "Aleksi!" Huusin, mutta hän ei pysähtynyt. Kun olin tarpeaksi lähellä häntä, otin hänen ranteesta kiinni, mutta kompastuin sitten kivasti omiin jalkoihini, kaaduin ja vedin Aleksin mukanani maahan.

Laitoin toisen käteni nopeasti Aleksin pään alle, ennenkuin kaaduimme, jotta Aleksi ei löisi päätänsä katukivetykseen. "Anteeks. Eihä suhu sattunu?" Kysyin. Aleksi ei vastannut, vaan työnsi minut pois päältänsä, nousi ylös ja lähti kävelemään. Nousin ylös ja lähdin hänen perään. Otin hänen kädestä kiinni ja vedin halaukseen. Aleksi yritti päästä irti otteestani, mutta tiukensin sitä. "Oon ihan vitun pahoillani, Aleksi. Tein väärin, myönnän sen. Kiltti anna mul anteeks. En kestä jos vihaat mua koko elämäs, etkä puhu mul." Sanoin. Aleksi ei sanonut mitään, eikä yrittänyt myöskään enää päästä pois. Hän halasi minua takaisin, hautasi kasvonsa rintakehääni ja alkoi itkemään. "Mä v-vihaan s-sua." Hän sanoi hiljaa. "Mä tiiän. Mä tiiän." Sanoin. Asetin pusun hänen hiusten sekaan. "Mennääks mun luo? Vai haluuks mennä Tommil?" Kysyin. "Su-un." Hän vastasi hiljaa. Nyökkäsin vastaukseksi. Erkaannuimme halista ja lähdimme kävelemään minulle päin.

||Time skip||
Istuimme sohvalla ja Aleksi nojasi rintakehääni. Silitin hänen hiuksia. "Pystyks sä viel luottaa muhu?" Kysyin. "En tiiä.." Hän vastasi. "Ymmärrän jos et. Tein tosi paskasti sul." "Nii." "Mut en oikeesti halunnu sul mitää pahaa, mä vaan...no en tiiä." "Mmm." "Väsyttääks sua, vai kui oot nii vaisu?" "Mä vaan mietin jotain." "Selvä....no mitä sä miettisit?" "En mitää tärkeet tai kiinnostavaa." "Ei sun oo pakko kertoo." Sanoin. Vedin Aleksin enemmän kiinni itseeni. "Eihän sua ahdista tää et mä kosken suhun?" Kysyin. "Ei." "Okei."