You're my drug || Aleksi x Olli || [VALMIS]

Stressi

||Aleksin nk. Takauma.||
"En mä nyt haluu juoda." Sanoin poikaystävälleni, joka koko ajan yritti tyrkyttää bisseä minulle. "Miks et? Pelottaaks sua vai?" Hän kysyi nauraen. "No ei pelota. En vaan jaksa nyt ryyppää, mul on vielki kauhee krapula." "No sitä suuremal syyl juo." "Sanoin etten vittu haluu nyt, ymmärrä." "Aleksi mä sanoin juo!" Hän huusi, josta pelästyin. Otin bissen hänen kädestään ja join sen ykkösellä alas. "Ootko nyt ilonen?" Kysyin. "Enemmän ku ilonen." Hän vastasi hymyillen.

Päässäni alkoi pyörimään, oloni oli todella heikko ja näköni sumeni. Mitä helvettiä? Join vast yhen. Mitä vittuu mul tapahtuu? Ajattelin. "Kauniita unia." Kuulin poikaystäväni sanovan ja sitten menetin tajuntani.

En tiedä mitä sinä yönä tapahtui sen jälkeen kun olin menettänyt tajuntani, mutta heräsin alasti poikaystäväni asunnon sohvalta ja minua sattui kaikki alle. Näköni oli vielä sumea eilisesta, mutta pystyin hiukan hahmottamaan asioita ympärilläni. Nousin ylös sohvalta ja kävelin vessaan. Katsoin peiliin ja huomasin että kaulani oli täynnä fritsuja. Huomasin myös kehossani parikymmentä mustelmaa. Se teki sen taas. Ajattelin. "Ai kato sä oot hereil." Kuulin hänen äänen sanovan takaani. "Käytiks sä niit taas muhun?" Kysyin ja käännyin häntä päin. "Ai mitä?" "No niit helvetin tyrmäystippoja!" "Entä sit jos käytinki? Sähän alat tottua siihen." "Jos sä haluat multa seksiä, ni pyydä. Älä pakota mua tekee sitä sun kaa." "Sanot aina ei." "Koska pyydät sitä joka helvetin päivä, en jaksa enää."

"Ymmärrän et se voi olla rankkaa ylipainosel." "A-Anteeks?" "Niin että sinuna kattoisin mitä söisin. Luulks et asiakkaat haluu kattoo lihavaa lutkaa?" "Mi-itkä asia-akkaat?" "No ne jotka vietti sun kaa iltaa eilen." "S-Sä....sä my-yit mun k-kehoa?" "No siit sai rahaa, ni joo. Mut hei meidän pitäis alkaa tehä silleen, että sä oot syömät viikkoihin ja jos sun paino ei tipu viikon sisäl....nii sä oot varmaan sit kuukauden sairaalas. Joten sinuna mä alottaisin heti laihduttaa, ellet haluu siis tulla hakatuks." Hän sanoi. Kävelin hänen ohi ulos vessasta ja aloin laittamaan vaatteitani päälle.

Kun olin saanut vaatteeni päälle, menin eteiseen laittamaan kenkiä. "Rakas mihi sä nyt meet?" Hän kysyi tullen eteiseen. "Läh-hen ko-otiin." Sanoin. Kun olin lähtemässä ovesta, hän otti hiuksistani kiinni ja heitti lattialle, jonka jälkeen hän istui lantioni päälle ja löi minua nyrkillä naamaan. Hän tiesi että jos minulla on näkyviä mustelmia tai ruhjeita, en lähtisi hänen asunnosta mihinkään. En halunnut kavereideni tai perheeni tietävän tästä, joten en lähtenyt. Hän nousi pois päältäni ja meni parvekkeelle. Jäin lattialle makaamaan selälleni ja tuijotin kyyneleet silmissäni kattoa. Halusin lähteä tästä suhteesta, halusin tehdä rikosilmoituksen hänestä ja halusin kertoa kaikille mitä hän on minulle tehnyt, mutta en voi. Hän kiristää minua joillain kuvilla ja videoilla, jotka hän on itse minusta ottanut.

No vuodet vierivät eteen päin ja tämä sama paska jatkui. Hän huumasi minut, käytti kehoani hyväksensä, haukkui minua ja hakkasi, jotta en lähtisi. Aloin jo tottua kaltoinkohteluun, mutta sitten kun liityin Blind Channeliin, niin tiesin että minun oli pakko päästä pois tästä suhteesta. Hän kyllä päästi minut aina treeneihin, eikä lyönyt minua enää ainakaan kasvoihin. Tommi oli ainakin huomannut käsissäni, selässäni, olkapäissän ja jaloissani mustelmia, ja kysynyt asiasta, mutta sanoin vain että olin kaatunut. Kuitenkin minulle alkoi riittämään jossain kohtaa. Varastin hänen puhelimen, kun hän nukkui ja otin sieltä sim-kortin pois, jonka jälkeen rikoin sen ja otin ne palaset mukaani. Otin tavarani, laitoin kenkäni jalkaan ja lähdin. Olin laittanut Tommille viestiä ja hän tuli hakemaan minut.

||Nyky hetki||
"Ja silleen mä pääsin pois siit suhteest. Olisinhan mä voinu tehä ton kaiken aikasemminki, mut en uskaltanu ja mä rakastin sitä, joten seki oli yks syy miks en lähteny heti siit suhteest. Ja no mä kai sit samal toivoin et se muuttuis." Kerroin Ollille. Hän katsoi minua järkyttyneenä, mutta samalla myös huolestuneena. Olli halasi minua. "Oon niin pahoillani et oot joutunu kokee jotain tollast." Olli sanoi minulle. Tunsin kun kyyneleet valuivat silmistäni. Painoin pääni Ollin olkapäähän ja itkin sitä vasten. "Kaikki järjestyy. Mä oon sun tukena, et oo yksin." Olli sanoi lempeästi.

||Nikon nk. 3pvä myöhemmin||
Istuin keittiönpöydän ääressä ja stressasin kokoajan minun ja Joonaksen häistä ja samalla stressasin mummistani, joka oli joutunut sydänogelmien takia teho-osastolle. Häämme olisivat ylihuomenna, eikä mummini ehkä pääsisi niihin.

Painoin kasvoni käsiini. "Helvetti." Sanoin hiljaa. "Hei rakas voiks auttaa mua?" Joonas kysyi, en vastannut. Päähäni särki ja mietin liian monta asiaa samaan aikaan, eli en juuri nyt ehtinyt keskittymään Joonakseen. "Niko mun käsi sattuu." Hän sanoi. Näytin kädelläni että hän menisi pois. Olin väsynyt, stressaantunut ja peloissani. "Ni-." "Joonas voitko nyt vittu olla hiljaa!? Mä yritän keskittyä, enkä ehi just nyt, okei?!" Huusin ja nostin katseeni kihlattuuni. "No voi nyt helvetti anteeks!" Hän huusi ärtyneenä takaisin, jonka jälkeen hän lähti eteiseen. "Joonas hei!" Huusin hänen perään, mutta en saanut vastausta. "Joonas!" Huusin, mutta ainut mitä eteisestä kuului, oli oven pamahtaminen kiinni. Nousin ylös ja kävelin eteiseen, jolloin huomasin että Joonas oli lähtenyt. "Voi nyt vittu!" Huusin turhautuneena.

||Joonaksen nk.||
Lähdin kävelemään Ollille. Haistakoot Niko vitut. Tiedän että hänellä on hermot kireällä ja niin on minullakin. Häät eivät olleet mitkään pieni juttu. Mutta olisin hän silti voinut edes hetken kuunnella minua. Käteeni sattui ja tarvitsin apua, eikä hän edes vaivautunut auttamaan.

Avasin rapun oven, menin sisälle ja lähdin kävelemään portaita ylös. Kun saavuin Ollin ovelle, pimpotin. Oven tuli avaamaan Aleksi. Hän päästi minut sisälle, sulki oven ja lähti olohuoneeseen. Jätin kenkäni eteiseen ja menin myös olohuoneeseen. "Moi Joonas. Eiks sun pitäis olla tekemäs hääsuunitteluit Nikon kaa?" Olli kysyi. Tuhahdin. "Voitko auttaa mua?" Kysyin ja Olli nyökkäsi.

Lähdin kävelemään vessaan päin ja Olli tuli perässäni. "Mis tarviit apuu?" Hän kysyi. Nostin vasemman käteni hihan ylös ja näytin haavaa joka oli kädessäni. "Herran jumala. Mist sä ton sait?" Olli kysyi järkyttyneenä ja laittoi minut istumaan vessanpöntönkannen päälle. Hän alkoi ottamaan haavanhoito tavaroita kaapista. "Tein sen hetken mielijohteessa. Ei mun ollu tarkotus, mut no oon ollu kauheen yksinäinen pari päivää, ku Niko vaa keskittyy meidä häihi, eikä huomioi mua yhtää." Kerroin. Ei minun oikeasti pitänyt itseäni satuttaa, mutta joku käski minun tehdä niin, ja kun olin tehnyt sen, tajusin että se oli väärin.

Olli alkoi hoitamaan haavaani varovasti. "Kui et muute sanonu Nikol mitään täst?" Olli kysyi. "Yritin, mut se suuttus mul, koska häiritsin sitä." Vastasin. "No mitä helvettiä? Ei se voi suuttuu sul. Sen pitäis ottaa sut huomioon, vaiks täs nyt onki stressiä, mut silti." Olli sanoi. Hymähdin vain. Eihän se Nikon vika ollut että minä olin huomion kipeä.
___________________________
Sanoja: 1052
Unohdin laittaa äskösen osan loppuun tän, mut no laitan sen sit tähän.
Ranska vai Venäjä?