You're my drug || Aleksi x Olli || [VALMIS]

"Onks muna piilos?"

||Joonaksen nk.||
Lähdimme Nikon kanssa studiolle. Automatka oli kivulias, mutta selvisin jotenkin.

Niko avasi studion oven ja huomasimme että olimme ensimäiset studiolla. Kävelimme peremmälle. Niko meni sohvalle istumaan ja minä menin istumaan hänen syliin, jolloin vingahdin vähän. Niko alkoi virnuilemaan. "Aah vittu sä kuulostat hyvält ku vingut." Hän sanoi. "Aijaa vai?" Kysyin hymyillen ja Niko nyökkäsi. Hän laittoi kätensä perseelleni ja puristi. "Niko. Ei studios." Sanoin. "Ei tääl oo muit, joten mikä estää?" Hän kysyi. "Ei vittu jätkä. Oot kiimanen 24/7." "Ihan niinku et ois ite." "Mul ei seiso täl hetkel, mut samaa ei voi sanoo sust." "No voiks auttaa?" "Ei tarvii ees kysyy." Sanoin ja siirryin Nikon sylistä polvilleni lattialle.

Vedin Nikon kolitsihousut ja bokserit alas. Otin hänen miehuudesta kiinni, annoin sen kärkeen pari pientä pusua ennekuin otin sen suuhuni. Niko otti hiuksistani kiinni ja työnsi päätäni alemmas.

||Nikon nk. Tämä hetki||
Pidin Joonaksen hiuksista kiinni ja painoin hänen päätä alemmas. En huomioinut mitään muuta kuin Joonaksen tuottaman nautinnon. "Jätkät mitä vittua?!" Kuulin yhtäkkiä Ollin huutavan. Käänsin pääni Ollia kohti ja huomasin että hän peitti silmänsä kädellään. "Ol-. Fuck!" Huusin ja laukesin varoittamatta Joonaksen suuhun. Joonas alkoi yskimään. "V-Vittu var-rota seu-uraa-aval.....k-kerral!" Porko huusi yskien. "Anteeks muru, mutku Olli häiritsi mua." Kerroin ja aloin taputtaa Joonaksen selkää. "Ol-lli?" Hän kysyi. "Hetki Olli on täällä?!" Hän huusi ja nyökkäsin.

Nostin housuni ylös. "Onks muna piilos?" Olli kysyi. "On on." Vastasin. Olli otti kätensä pois silmiensä edestä. "Jättäkää toi kotiinne." Olli sanoi. "Joonas vaa vähä innostu." Sanoin ja Joonas läpsäisi minua reiteen, samalla pyyhkien suupieliänsä peukalollaan. "Toivon et oisin sokee." Olli sanoi. Naurahdin.

||Ollin nk. Time skip||
Kaikki muutkin tulivat studiolle ja huomasin kun Tommi jäi tuijottamaan studion lattiaa. "Jätkät mitä toi on?" Hän kysyi ja osoitti valkoista nestetippaa lattialla. Joonas veti sormellansa tipan yli ja nuolaisi sormeansa. "Jäätölöö. Sori, en osaa ime-. Siis syödä oikein." Joonas vastasi ja teki Nikon kanssa katsekontaktin. Tommi vain nyökkäsi. Olin muista ainut joka oli todistanut Porkon ja Nikon kiihkeän hetken. "Olli kaikki okei?" Tommi kysyi minulta ja nyökkäsin. Ei, mikään ei ollut okei. Näin juuri jotain mitä minun ei olisi kuulunut. Tarvitsen valkaisuainetta silmiini, jotta voin unohtaa koko asian.

||Aleksin nk.||
Istuin työtuolillani ja välttelin Joeliin tai Olliin päin katsomista. Hävetti, eikä ihme. Minulla oli huoramainen tunne. En myynyt itseäni, mutta olin heti menossa Ollin kanssa sänkyyn. Vitun tunteet! Huusin päässäni.

Nousin ylös tuoliltani ja olin kävelemässä keittiöön hakemaan vettä, mutta jalkani pettivät alta ja kaikki pimeni.

||Joelin nk.||
Aleksi pyörtyi yhtäkkiä. Nousin nopeasti ylös sohvalta ja menin Aleksin luokse, ja nostin hänet käsivarsilleni. "Aleksi! Ale!" Huusin ja taputtelin hellästi hänen poskea. "Mitä vittuu tapahtu?" Niko kysyi ja katsoi bändimme nuorinta jäsentä, joka makasi käsivarsillani elottoman näköisenä. "Aleksi vaa pyörty yhtäkkii." Joonas vastasi Nikolle.

"Pitäiskö mennä sairaalaa?" Joonas kysyi huolissaan. "Ei. Kyl Ale herää koht. Toivottavasti." Tommi sanoi rauhallisesti. Miten hän voi olla rauhallinen? Aleksi pyörtyi ja Tommi puhuu tuossa niinkuin ei olisi mitään hätää. "Toivottavasti? Et tiiä et herääks se vai ei?" Olli kysyi. "Tää tapahtuu usein Alel, ellei jopa joka päivä. Sil on kaikki hyvin. Joten sitä ei tarvii viedä sairaalaan." Tommi vastasi. "Teette enemmä vahinkoo, ku hyötyy jos viette sen sairaalaa." Tommi jatkoi.

Nostin Aleksin syliini ja laitoin hänet sohvalle makaamaan. Jäin istumaan lattialle sohvan viereen ja silittelin Aleksin hiuksia. "Kauan luulet et Alel kestää herätä?" Kysyin Tommilta. "En oo varma. Viimeks siin kesti 3 tuntii ja viimeks pari minuuttii. Joten en mee nyt sanoo mitää, ku en oo yhtää varma." "Selvä." Sanoin.

||25min myöhemmin||
Aleksi alkoi availemaan silmiänsä ja sitten hän nousi ylös. "Mi-itä tapahtu?" Hän kysyi hiljaa. "Pyörryit." Vastasin. "Aha." Aleksi sanoi. "Miks sä pyörryit yhtäkkii?" Joonas kysyi. "Mul on vaa verensokeri alhaal. Ei mitään vakavaa." Aleksi vastasi välinpitämättömästi. Hän nousi ylös sohvalta, mutta meni takaisin istumaan ja laittoi kätensä hiustensa sekaan.

"Ale sun kannattais levätä." Olli sanoi. "Ei. Oon kunnossa ja pystyn tekee töitä." "Aleksi." Tommi sanoi ja mustahiuksinen mies nosti katseensa Tommiin. "Ota tavaras mukaan, mä vien sut kotiin." "Sanoin et oon kun-." "Haluuks sairaalaan sit?" "E-En.." "Nii just." Tommi sanoi. Aleksi nousi ylös sohvalta, otti tavaransa ja sitten hän ja Tommi lähtivät. "Ok, mitä vittuu toi oli?" Niko kysyi. "En tiiä." Joonas vastasi.

||Aleksin nk.||
Nojasin ikkunaan ja katsoin ohimeneviä maisemia. Halusin jäädä studiolle tekemään töitä, mutta en halunnut että jätkät veisivät minut sairaalaan. "Miks en voinu jäädä studiol?" Kysyin Tommilta. "Sun pitää mennä lepää ja studiol se ei onnistu." Hän vastasi. "Sanoin että voin tehä töitä. Kaikki on hyvin." "Eikä oo ja tiiät sen iteki." "Pyörryin kerran ja vaan koska mun verensokeri on alhaalla." "Ei sun verensokeri, paino. Siit puheen ollen, paljon sä painat?" "Ei se sul kuulu." "Aleksi en voi auttaa sua jos en tiiä sun painoa." "Oonko pyytäny apuu?" "Joo. Joten kerro." "Se on noussu ainaki." "No?" "47.9kg." "Hyvä." "Eikä oo. Oon ihan vitun painava." "Et paina melkee mitää." "Kyllähän." "Ale. Sun painon nousu on hyvä asia. Jos sä saat ittekses painos nostettua, sun ei tarvii mennä sairaalaan." "Tiiän. Numerot vaa ahdistaa." "Mikä sun päämäärä luku oli?" "Olla painamat mitään." "Tapat ittes tolla tavalla. Mikä sun tavote on nyt, niinku ylös päin?" "Ei oo sellast. Yritän parantuu, mut en voi sanoo mitään numeroit." "No jos nyt laitetaan sul tavotteeks 53.8kg, käyks se?" "Ni-iin paljon....katotaan." "Ja sit vaan nostetaan sitä ku oot päässy siihen." "En taida pystyy siihe." "Kyl sä pystyt. Ruoka ei oo sun vihollinen, Ale. Mieli on." "Mul menee toiste päin."
_________________________
Sanoja: 900