You're my drug || Aleksi x Olli || [VALMIS]

"P-Pitäiskö......?"

||Nikon nk.||
Olin juuri nukahtamassa, kunnes kuulin ovikellon soivan. En välittänyt ja yritin mennä nukkumaan, mutta sitten se soi useamman kerran. "Porko nyt perkele avaa ovi!" Kuulin Ollin huutavan postiluukusta. Nousin ylös sängyltä ja menin avaamaan oven. Olli juoksi ohitseni minun ja Joonaksen makuhuoneeseen. Suljin oven ja kävelin hänen perään. Olli penkoi jotain kaappia, ihan niinkuin etsien jotain todella tärkeää. "Anteeks, mut mitä helvettiä sä teet tähän aikaa yöstä täällä?" Kysyin haukotellen. "Miehes unohti antaa yhen tärkeen asian ja nyt Aleksi on jumissa. Et tota noini tiiäks sä mis Joonas pitää kaikki sen lelut?" Olli kysyi. Kävelin hänen luokse, työnsin vähän sivulle ja otin kaapista laatikon, ja annoin sen Ollille. "Siinä, mut mitä Joonas sit unohti antaa?" Kysyin, koska olin utelias.

Basisti laittoi laatikon lattialle, avasi sen ja alkoi etsimään, sitä mitä nyt sitten ikinä etsisi. "Yhet avaimet." Hän vastasi. "Käsirautoihinko?" Kysyin ja Olli hymähti. "Olihan ne sellaset mis on siis viel avain tallella?" Kysyin ja Olli jäätyi. Mies kääntyi minua päin ja hänen kasvot olivat kalpeat. "Anteeks mitä?" Hän kysyi järkyttyneenä. "Nii siis joistain niistä on hävinny avain." Kerroin. "Voi helvetin vittu. Aleksi tappaa mut." Olli sanoi. "Nii no paljoo se voi tehä ku se o sängys kii." Sanoin. "Totta, mut kyl mä nyt mun miehen haluun irti siit sängyst." Hän sanoi ja nyökkäsin. "Toinen vaihtoehto on et sä rikotat ne. Ne on aika helppo rikkoo." Kerroin. "Ei käy, voin satuttaa Alee sii samal." Olli sanoi. Kohautin vain hartioitani. "VITTU JES! MUN TUOMIOPÄIVÄ EI OO VIEL!" Olli huusi innoissaan. Katsoin hänen käteen ja siinä oli avain. "Kiitti." Hän sanoi minulle, nousi ylös lattialta ja juoksi ulos asunnosta. "Okei, mitä vittua." Sanoin itsekseni.

||Aleksin nk. Time skip||
Kuulin juoksu askeleita jotka tulivat minua kohti. Pian näin Ollin. "No?" Kysyin. "Mä löysin sen. Joonas oli unohtanu antaa sen mul." Hän kertoi. "Kiva, mut avaa nää nyt, mun ranteet hiertää." Sanoin. Olli avasi käsiraudat ja heitti ne lattialle. Katsoin ranteitani ja niissä oli kivat hiertymät käsiraudoista. Olli pussasi minua poskelle. "Oon pahoillani, jos sua sattus." Hän sanoi ja istui viereeni. "Ei mua kauheesti. Hiers vaa epämukavasti, mut olihan se ihan kivaki kokemus. Voitais ottaa joskus uusiks, ja kans sillee sit et sul on avain." Sanoin ja nojasin häneen. "Joo." Olli sanoi. Menimme peiton alle. Olli laitoi kätensä ympärilleni ja veti kiinni itseensä. Hän pussasi minua hiusteni sekaan. "Öitä." Hän sanoi. "Öitä." Sanoin ja suljin sitten silmäni.

||Joelin nk.||
Heräsin siihen kun kuulin Joonaksen oksentavan. Nousin ylös sängystä ja kävelin vessaan, jossa näin Joonaksen oksentamassa. Kun hän lopetti oksentamisen, kuulin että hän itki. Hän pyyhki suunsa paperiin ja heitti paperin sitten pönttöön, jonka jälkeen hän nojasi seinään, veti jalkansa koukkuun ja laittoi kädet silmillensä. Menin istumaan hänen viereen. "P-Pitäiskö mun jä-ättä Nik-ko?" Hän kysyi itkien. Olin hiukan järkyttynyt tuosta kysymyksestä. Toisaalta Niko ei ole ollut mikään paras aviomies, mutta on hänessäkin niitä hyviä puolia. "Miks sä mietit tollast? Sähä rakastat sitä, etkö?" Kysyin. "N-No totta he-elvetisaä mä si-itä rak-kastan, mut se ei-i rakasta m-mua. Se vaa s-satuttaa mua koko a-ajan. En v-vittu kestä enää. Oon sil-lle vaa lel-lu." "Joonas et sä oo mikään le-." "Oonpa. Se va-aa halu-uu mul-lta seksiä. Se on munk-kaa vaa mun v-vartalon takii. Oon j-joku vitun seksilelu sille." "Tiiät iteki ettei toi oo totta. Niko rakastaa sua, ei vaan osaa näyttää sitä täl hetkel. Jos se pystyis lopettaa ne huumeet, ni se ois taas oma ittensä. Mut se oikeesti rakastaa sua aivan helvetisti." "Mi-ist oot nii varma?" "Se soitti mul ku sä nukuit ja kysy mis sä oot ja et ootko sä turvassa. Se oli huolissaan sust." Kerroin. Joonas ei sanonut mitään.

"Se alko avautuu mul sii samal. Sitä kaduttaa se että se on satuttanu sua nii monel eri taval ja se myös et se on saanu sut pelkäämään. Se haluu lopettaa ne huumeet, mut ei se vaa tiiä miten. Katkol se ei viitti mennä, ku siit tietää sit koko vitun maailma ja sitä me ei haluta. Ei Niko tarkota mitään pahaa, se vaa on ihan sekasin niide huumeiden takia. Ei sen kuulunua sua ikinä satuttaa. Se rakastaa sua jost sellasena ku oot, ei se oo sun kaa vaa sun vartalon takii tai seksin, vaan koska se oikeesti rakastaa sua. Jos se ei rakastais sua, ni ei se sua ois vieny vihille." Kerroin. Joonas alkoi itkemään vain kovemmin. Laitoin käteni hänen hiusten sekaan ja painoin hänen pään olkapäätäni vasten. Asetin pusun hänen hiusten sekaan. "Kaikki järjestyy kyl. Teiän pitää vaa puhuu asiat selväks." Sanoin rauhallisesti. Joonas nyökkäsi hiljaa.
____________________________
Sanoja: 760