"Voi vittu."

2.4K 82 65
                                    

||Nikon nk.||
"Ooks sä nähny mun röökiaskii?" Joonas kysyi. "Sä varmaan poltit ne kaikki." Vastasin. "En polttanu, mul oli viel yks täysnäine aski." "Et siis oo ilmeisesti polttanu vähään aikaa, ku näyttäis oleva et oot kauhee kiree." "No en ole vittu polttanu nyt kahteen päivään, ni tottakai oon kireenä. Olisit iteki, jos polttaisit." "Voin huomata." "Aioks sä vaa aukoopäätäs vai auttaa mua?" "Ihan hyvä vaa et ne hävis, ni pääsisit ees joskus eroo niist." "Oo hiljaa ja auta mua." "En mä haluu et sä löydät ne." "Ja miks? Piilotiks sä ne?" "Sanoin jo et mä en oo niihi koskenu." "Jännää, koska sä oot meidän häämatkalt asti valittanu mun tupakoinnist ja nyt ku tultii takas kotii, ni ne on hävinny, ja just sä haluut et mä lopetan." "Niin, mut se ei tarkota et just mä oon ne sulta vieny. Mä en ite polta, ni helvettiä mä teen sun röökeil?" "En tiiä, vaiks piilotat ne jonneki." "Joo no en vitus ikinä piilottais röökii, sust tulee kauhee äkänen, ihan niinku muijist ku niil on menkat." Niko sanoi. Otin käteeni kirjan ja heitin sillä Nikoa päähän. "Au! Näätsä nyt mitä mä tarkotin?" Hän sanoi. "Turpa kiin tai heitän sua uudel kirjal." "Miks nii agres- Ai! Mitä vittua Joonas?!" "Mä varotin." Joonas sanoi.

||Time skip||
"Vittu nyt oikeesti!" Joonas huusi. "Eiks löydy?" Kysyun. "No ei helvetti löydy!" "Ei sun tarvii mul siit huutaa." "Anteeks, en tarkottanu. Vituttaa ihan saatanasti." "Huomaan sen." Sanoin. "Lähen kauppaan ostaa röökii." Hän sanoi.

Joonas käveli luokseni, pussasi minua huulille ja minä pussasin takaisin. Hän lähti eteiseen laittamaan kenkiä. "Tuun koht, ehkä." Hän sanoi. "Aioks mennä baarii vai?" Kysyin. "Varmaanki." "Selvä. No pidä kivaa ja oo varovainen." "Juu."

||Aleksin nk. Hetken päästä||
En tiedä paljonko olin juonut, mutta sen tiedän etten pysynyt enää pystyssä, eli kävellen ei täältä lähdetä.

Pian huomasin blondin hiuspehkon ja tunnistin sen Joonakseksi. "Jionas!" Huusin humaltuneena. Mies kääntyi minua päin ja käveli sitten luokseni. "Miten sä oot saanu ittes toho kuntoo?" "Juomal. Liityks seuraan?" "Todellaki. Meen vaa hakee juotavaa." "Juu." Sanoin. Joonas lähti baaritiskille.

Pian hän tuli takaisin juomien kanssa. Hän avasi minttu viina pullon ja joi sen ykkösellä loppuun. "Oho oho Porko. Hidasta vähä." "En. Vituttaa ihan helvetisti, joten haluun saada pääni sekasin." "Selvä." "Otaks sä minttu viinaa?" "Enköhän mä oo juonu ihan tarpeeks. Haen kyl lisää sit ku haluun." "No miten vaa. Jääpähä mul enemmä." Joonas sanoi.

||Time skip||
Nojasin Joonaksen rintakehään. Väsytti, mutta en halunnut nukahtaa baariin. Nostin katseeni Joonaskeen. Katsoimme toisiamme hetken aikaa silmiin, kunnes Joonas suuteli minua, suutelin takaisin. Menin kunnolla istumaa hänen syliin. Hän laittoi kätensä lantiolleni, ja minä kiersin käteni hänen kaualn ympärille.

"Ei me täs voida panna." Joonas sanoi. "No mennääks mun luo?" Kysyin. "Joo. Ei voi oikee mennä munkaa luo, ku en muosta mihi laitoin avaimet." Joonas sanoi. Nousin pois Joonaksen sylistä ja me lähdimme baarista.

||Jotain tunteja myöhemmin||
Makasin sängylläni ja Joonas istui lantioni päällä hajareisin. Hän suuteli kaulaani ja laski samalla housujani. Minä avasin hänen vyötä ja housujen nappia, ja vetoketjua. "Ooks sä ikin ollu top?" Joonas kysyi ja pudistin päätäni. "Sä?" "Kerran." "No eiks se oo selvää kumpi meist on top?" "Aikalail joo." "Nii." Sanoin.

Joonas heitti housuni ja bokserini lattialle. Hän otti omat housunsa pois ja heitti ne minun vaatteiden sekaan. "Onks sul kortsui?" Hän kysyi. "Ei. Haittaaks se?" "Ei haittaa." Joonas sanoi. Hän otti pohkeistani kiinni ja työntyi sitten sisääni. Hän otti lantiostani kiinni ja alkoi liikkumaan nopeasti. "J-Joonas ah! H-Hi-. Mgh! Hid-dasta v-vähä!" Huusin. Joonas kumartui suutelemaan minua huulille, vastasin. Aloin tottua kipuun, jolloin Joonas meni nopeammin. Hän meni lähemmäs korvaani. "Anteeks Ale." Hän kuiskasi. Joonas alkoi tekemään kaulaani fritsuja. Laitoin käteni hänen hiusten sekaan.

Hetken päästä Joonas lopetti ja työntyi ulos minusta. "K-Kuih lopet-tit?" Kysyin hengästyneenä. "En haluu laueta sun sisäl." Joonas vastasi. Nousin istumaan. "E-Ei mua hai-ittais." "En mä sitä, ku se vaa tuntuu ihan vitu epämukavalt." "Ok-kei. No m-mitäh sä haluut et mä teen?" "Mee polvilles lattial." Joonas sanoi. Nousin pois sängystä ja menin polvilleni lattialle. Joonas meni istumaan sängyn reunalle. Hän otti hiuksistani kiinni ja veti pääni lähemmäs haarojansa. "Kyl sä tiiät mitä sun pitää tehdä." Hän sanoi. Nyökkäsin. Otin hänen jäsenestä kiinnin ja otin sen suuhuni. Joonas tiukensi otettansa hiuksistani ja työnsi päätäni. En tykännyt että hiuksistani pidettiin kiinni, se oli jotenkin ahdistavaa, sillä en voinut lopettaa silloin kun itse halusin, vain silloin kun toinen halusi lopettaa.

Tunsin kyyneleiden kohoavan silmiini. "O-Oon lähel." Joonas sanoi ja hetken päästä hän laukesi suuhuni. Nielin sen, jonka jälkeen vetäydyin kauemmas ja Joonas päästi irti hiuksistani. "Enkai mä satuttanu sua?" Hän kysyi, kun huomasi kyynelert silmissäni. Pudistin päätäni ja pyyhin kyyneleet pois. "Selvä." Joonas sanoi. Nousin ylös lattialta ja menin sänkyyn makaamaan kyljelleni. Joonas tuli taakseni ja oli laittamassa kätensä haaroihini, mutta työnsin sen pois. "Mikä on? Eks sä haluu?" Hän kysyi. "En jaks-sa enää, sori." "Mut sä et oo ees viel tullu. Anna mun auttaa sua." "Joonas mä hoid-dan se i-ite. En h-haluu et sin-nne kosk-ketaan nyt." "Okei. En pakota sua tekee mitään mun kaa." "Mmm." "No haluuks sä et mä lähen?" "E-Ei sil oo välii." "No mä meen toho sohval nukkuu, ni saat vähä omaa tilaa." "O-Okei." Sanoin. Joonas lähti huoneesta.

||Joonaksen nk. Aamulla||
Heräsin puhelimeni soittoon. Kaivoin sen taskustani javastasin, kuka minulle sitten ikinä soitti.
>Puhelu<

Minä:
Joo?

???: Mis vitus sä oot? Lähit ostaa röökii ja menit ehk baarii, mut et tullunu enää kotii.

Minä:
Niko...hei rakas. Tota mä oon....

Katsoin ympärilleni, enkä tunnistanut paikkaa kauhean hyvin.

Minä:
Tota Niko....juttu on ny nii et mä en tiiä mis mä oon.

Niko: Miten ni et tiiä? Kato ympärilles.

Minä:
Katoinki, mut en tunnista.

Niko: Ootko vielki kännis?

Minä:
En mä ainakaa usko et oisin.

Katsoin vielä ympärilleni, jolloin huomasin Aleksin tulevan pois suihkusta.

Minä:
Oon ilmeisesti Alel.

Niko: Okei. Tuunko hakee sut, vai?

Minä:
Tuu vaa. En jaksa kävellä.

Niko: Okei. Oon siin ihan koht, ni tuu pihal.

Minä:
Joo. Oot rakas.

Niko: Nii säki.

Niko lopetti puhelun.

Nousin ylös sohvalta. "Otaks sä kahvii?" Aleksi kysyi keittiöstä. "Joo, voin mä ottaa." Vastasin. Aleksi toi minulle kahvikupin. Samalla kun otin sen käteeni, katsoin samalla ylös, jolloin huomasin hänen kaulassa fritsuja. Meinasin tiputtaa kahvikupin lattialle, mutta en kuitenkaan.

"Mitä? Kui katot mua noin järkyttyneenä?" Aleksi kysyi. "Sun kaulas on ihan täynnä fritsuja ja ne ei ollu siin illal. Olli ei niit oo voinu tehä ku se on sairaalas." "Sunki kaulas on fritsui." "Niko ei oo tehny niit." "Ei....eikai me." "Kyl me.." "Voi vittu." Aleksi sanoi.
___________________________
Sanoja: 1086

You're my drug || Aleksi x Olli || [VALMIS]Onde histórias criam vida. Descubra agora