You're my drug || Aleksi x Olli || [VALMIS]

"Niko lopeta! ..........."

||Aleksin nk.||
Istuimme Joonaksen kanssa vielä penkillä, kunnes nousimme ylös ja lähdimme takaisin studiolle.

||Time skip||
Istuin työtuolillani ja tein töitä. Kaikki muut olivat lähteneet jo kotiin, tai niin minä luulin. Tunsin yhtäkkisen kosketuksen olkapäälläni. Käännyin ja näin Tommin. Hän ojensi minulle kolmioleipä paketin. Otin sen käteeni ja tuijotin. "Luulin et lähit kotii." Sanoin. "En voinu, ku tiesin et jäät tänne, etkä kuitenkaa syö mitää." "Kyl mä syön." "En usko sua." "Kui?" "Koska et syöny viimekskää mitää. Tai no et oo oikee syöny mitää ku Olli joutu sairaalaa." "Ei oo ollu nälkä, okei?" "Sä tiedät et sun pitää syödäki välil." "Joo joo. Syön ku ehin ja sit ku on nälkä." "Eli et ikinä?" "No kuuluuks se sul?" "Ei, mut Ollille joo." "Et kerro sil. Syön, oikeesti. Mä vaan....no en tiiä. Yritän syödä." "Seki riittää." Tommi sanoi.

Avasin kolmioleipäpaketin, otin yhden leivän käteeni ja aloin syömään sitä. Tommi hymyili minulle. Ahdisti, tiesin että painoni oli noussut ja halusin sen laskevan, mutta jos en söisi poikien edessä, he varmaankin veisivät minut sairaalaan ja sinne minä en halua. Kun sain syötyä yhden, otin sen toisenkin ja aloin syömään sitä.

"Tiiäks sä et onks Ollin tila muuttunu?" Tommi kysyi. "En tiiä. Meen huomen sinne, ni kysyn." "Joo.". Söin leivän loppuun. "Haluutko kyydi kotii?" Hän kysyi. "Vaikka." Vastasin.

||Time skip||
Istuin vessanlattialla ja oksensin. Pyyhin suuni vessapaperiin, heitin sen pönttöön, nousin ylös ja vedin vessan. Menin pesemään käteni ja huuhtelemaan suuni. Lähdin vessasta ja menin sänkyyni makaamaan. Otin huivin pois kaulaltani ja heitin sen lattialle.

||Joonaksen nk.||
Istuin olohuoneen sohvalla ja katsoin telkkaria. "Mä meen suihkuu, tuuks säki?" Niko kysyi. "En mä nyt. Väsyttää aika paljon." "Okei. No mee nukkuu." "Meen koht. Poltan vaa rööki." "Selvä." Niko sanoi ja lähti sitten kylpyhuoneeseen. Nousin ylös sohvalta ja menin parvekkeelle tupakalle. Halusin mennä Nikon kanssa suihkuun, mutta silloin minun pitäisi ottaa huivi pois, enkä halua että Niko näkee fritsut kaulassani.

||päivä myöhemmin||

"Mä pääsen muuten varmaan koht pois täält." Sanoin Aleksille. "Jes. Sit voidaa olla kahestaa, mut otetaa iha rauhallisesti." Hän sanoi. "Joo joo." Sanoin hymyillen. "Muute kui sä pidät tota huivii vieläki?" "Mä haluun pitää sitä. Onks sul joku ongelma sen kaa?" "No ei, kysyin vaa." "Mmm." "Tuu tänne. Haluun pusun." Sanoin.

Aleksi nousi ylös tuolilta ja käveli minun luokse. Hän kumartui suutelemaan minua. Suutelin takaisin. Laitoin käteni hänen niskan taakse ja aloin availemaan huivia. Aleksi yritti erkaantua suudelmasta, mutta vedin hänet takaisin, kunnes sain huivin auki. Aleksi erkaantui suudelmasta, vetäytyi kauemmas, jolloin huivi jäi käteeni, jolloin näin hänen kaulassa fritsuja. "Aleksi mitä helvettiä?" "V-Voin sel-littää."

||Nikon nk.||
Joonas makasi sohvalla ja minä istuin hänen lantion päällä. "Sä pidät vielki tota huivii. Miks?" Kysyin. "No se on kivan näkönen. Eks sä tykkää siit vai?" "En mä sitä. Ihmettelen vaa. En oo nähny viel et otat sen pois." "No onks mun pakko ottaa se poi?" "Ei kai..." Sanoin.

Kumarruin lähemmäs Joonaksen kaulaa. "N-Niko mitä sä teet?" Hän kysyi. Nostin huivia vähän ja suutelin sitten Joonasta kaulaan. "Milt näyttää?" Kysyin. "V-Voit-tko lopet-taa?" "Teen vaa yhen jutun." "Ei-iku Niko oikee-esti lopeta." "Vittu tää huivi on edes." Sanoin ja alkoi avaamaan sitä. "Niko lopeta! Älä ota sitä pois!" Joonas huusi ja yritti estää minua avaamasta huivia. Sain huivin pois. "Noi, nyt mul on enemmä ti-." Olin sanomassa, mutta kun katsoin aviomieheni kaulaa, huomasin siinä todella paljon fritsuja." "Näyttää silt et joku ehti enne mua." Sanoin.
____________________________
Sanoja: 564