You're my drug || Aleksi x Olli || [VALMIS]

Totuus

Makasin sängylläni ja tuijotin kattoa. Päässäni pyöri viime yön tapahtumat, kunnes sitten muistin että en merkannut Aleksille mitään. Nousin ylös sängystäni ja menin vessaan pesemään hampaitani.

||Joelin nk.||
Istuin Aleksin kanssa sohvalla ja me katsoimme sykettä. Minua vaivasi koko ajan jäljet Aleksin rintakehässä, vaikka en nähnyt niitä tällä hetkellä. "Onks kaikki hyvi?" Hän kysyi. "Häh? Aa joo on. Kui?" "Sä oot tuijottanu koht varmaan 25min seinää. Mitä sä mietit?" "En mitään." "Voit kertoo mul kyl." "En miettiny mitään." "Selvä." "Meen hakee kahvii." Sanoin. Nousin ylös sohvalta ja kävelin keittiöön.

||Aleksin nk.||
Katsoin kun Joel käveli keittiöön. Käänsin katseeni takaisin telkkariin.

Joelin puhelin alkoi soimaan, joten otin sen olohuoneenpöydältä ja huomasin että Olli soitti, joten vastasin.
>Puhelu<

Olli: Hei Joel, voidaanko nähä tänää studios. Tuu ilman Alee.

Minä:
Olli mitä vittua?

Olli: Ale. Miks sä oot Joelin puhelimel?

Minä:
Mitä asiaa sul on Joleil, ku mä en saa sitä kuulla?

Olli: Tiiät kyl mihin se liittyy.

Minä;
Et voi kertoo sil.

Olli: Joelin on oikeus tietää mitä sä puuhaat sen selän takan.

Minä:
Ei. Se ei saa tietää. Et voi kertoo sil.

Olli: Parempi et mä kerron tai sä, ku et se sais meidät kiinni siit.

Minä:
Sitä ei tapahdu enää ikinä.

Olli: Niinhän sä sanot, mut oota ku oot taas kännis ni ootki mun kaa sängys.

Minä:
Niin ei tapahdu.

Olli: Ihan sama. Joko sä kerrot tai mä kerron.

Minä:
Haista vittu.

Lopetin puhelun ja laitoin sen takaisin olohuoneen pöydälle. "Kertoo mitä?" Joel kysyi takaani. Käännyin ja hymyilin hermostuneesti. "Ei mitään." Vastasin. "Aleksi mitä sun pitää kertoo mul." "Ei mitään, usko jo." Sanoin.

Joel käveli sohvan vierelle ja otti puhelimensa olohuoneen pöydältä. "Hyvä on mä soitan Ollil." Hän sanoi ja alkoi kävelemään pois päin minusta. Nousin ylös ja menin hänen perään, yrittäen ottaa puhelinta häneltä. "Älä soita sil." Sanoin. "No kerro sit mitä sun pitikin." "Sä vihaat mua sen jälkeen." "Lupaan että en vihaa. Kerro." "Mä.." Olin kertomassa minun ja Ollin illasta, kunnes sain jotain muuta päähäni. "Sä?" Joel kysyi. "Mä en oikeesti syönyt niitä kahta kolmioleipää. Mä ja Olli valehdeltiin sulle siitä." Kerroin. Asiahan oli vale, olin kyllä syönyt ne kaksi kolmioleipää, mutta Joel ei tiennyt siitä.

Otin Joelin kädestä kiinni missä hän piti puhelintansa. "Anteeks et valehtelin. Vihaaks sä mua nyt?" Kysyin ja otin puhelimen pois hänen kädestä, laittaen sen housujeni takataskuun. "En vihaa sua. Tiiän että syöminen on sul vaikeeta. Ei sun ois tarvinnu valehdella mulle siitä." Joel sanoi ja laittoi kätensä lantiolleni vetäen minut lähemmäs itseänsä. "Tiiän, mut pelkäsin miten reagoit siihen." Sanoin. Joel suuteli minua ja minä takaisin.

||Joonaksen nk.||
Makasin sängyssä, koska en päässyt liikkumaan mihinkään. Niko oli mennyt suihkuun. Onneksi minun ei tarvitse liikkua mihinkään, tai niin minä luulin.

Kuulin ovikellon soivan. "Niko ovikello soi!" Huusin, mutta Niko ei huutanut mitään takaisin tai tullut pois suihkusta. Ovikello soi uudestaan. "Niko!" Huusin. "Joonas mee avaa, en ehi nyt!" Niko huusi. Kierin sängyltä alas, joka teki muuten ihan helvetisti kipeetä, mutta no kuka muukaan menisi avaamaan oven. Yritin nousta ylös lattialta, mutta jalat eivät suostuneet yhteistyöhön kanssani. "Pliis ees hetken voitteko toimia." Sanoin jaloilleni. Ovikello soi kolmannen kerran. "Joo joo vittu tullaan!" Huusin.

Ryömisin eteiseen, nousin pikkaisen ylös, jotta sain oven auki, jonka jälkeen kaaduin lattialle. "Kato Porko perkele. Kui sä lattial makaat?" Kuulin Tommin kysyvän. "Kysy Nikolta. Voiks mitenkää vaiks kantaa mut olohuoneen sohval?" Kysyin. "Mis Niko on?" "Suihkus." "Selvä.". Tommi nosti minut ylös lattialta, käveli eteiseen, sulki oven ja vei minut olohuoneen sohvalle istumaan, jonka takia huusin kivusta. "Aa moi Tommi." Niko sanoi. Nostin käteni ylös ja näytin keskisormea Nikolle. "Kato pääsithän sä ylös sängyst. Pitäiskö mennä seittemännel kier-." "Ei helvetissä! Oon viel pyörätuolis!" Huusin ja Niko vain nauroi.

||Joelin nk.||
Istuin sohvalla ja Aleksi oli parvekkeella tupakalla. Olli oli laittanut viestiä että tulee käymään, joten hän on varmaan täällä ihan kohta.

Nosuin ylös sohvalta ja kävin hakemassa redbullin jääkaapista. Kävelin takaisin olohuoneeseen ja istuin sohvalle. Aleksi tuli pois parvekkeelta ja oli tulossa istumaan viereeni, kunnes ovikello soi. "Voiks mennä avaa?" Kysyin ja hän nyökkäsi. Aleksi lähti eteiseen. Hetken päästä olohuoneeseen käveli vittuuntuneen näköinen Aleksi. "Mitä?" Kysyin. "Et kertonu et Olli tulee tänne." Hän sanoi. "Oisko pitäny?" "Miten vaa. Lähen lenkil." Aleksi sanoi ja oli lähtemässä, mutta Olli otti hänen käsivarresta kiinni ja tönäisi sohvalle istumaan. "Haluun et säki oot tääl kuulemas sen mun asian." Olli sanoi Aleksille. "Aaa Ale kerto mul jo ja se on okei." Sanoin ja sain Ollilta yllättyneenä katseen. "Ai. Nii mä oon oikeesti tosi pahoillani siitä. Se ei tapahdu enää ikinä, oikeesti." Olli sanoi. "Ei se haittaa. Ei sun tarvii pyytää anteeks." Sanoin. "Mut se oli nii väärin sua kohtaan. En tajuu miten voit antaa pettämisen anteeks."
_________________________
Sanoja: 769