Me ei voida tehdä näin.

Aikainen lintu madon nappaa

Vapaapäivästä huolimatta, mä heräsin oikeesti aika aikaisin. Jo joskus puoli yhdeksältä. Kai mulla oli jonkilainen unirytmi muodostunut koulun takia. Nova ei ollut mun vieressäni kun mä heräsin. Se oli nähtävästi herännyt muakin aikaisemmin. Venytellen ja hiuksia haroen mä nousin ylös, pehmeästä, lämpimästä sängystä. Varastin Novan, mulle ison t-paidan päälleni ja vedin mun collegehousut jalkaan.

Novan huoneesta ulos tallustaessani mä haistoin tuoreen kahvin tuoksun nenässäni. Kävelin silmiäni hieroen keittöön ja näin Novan nojailemassa keittiön tasoon, sillä ei ollut paitaa päällä - vain harmaat kollarit jalassa. Poika kääntyi katsomaan mua kohti, kun se tajusi mun läsnäoloni. Mä hymyilin pojalle.

"Huomenta"

"Huomenta" Nova toivotti takaisin. Sitten se kääntyi ympäri ja nappasi kaapista kaksi kahvikuppia. "Keitin meille kahvia" se selitti ja kaatoi höyryävää juomaa kuppeihin.

"Kiva" mä sanahdin. "Monelta sä oikeen heräsit? jatkoin mietteissäni. Nova hymähti hiljaa ja käveli jääkaapille, nappasi sieltä maitopurkin ja kävi kaatamassa maitoa kuppeihin.

"Joskus kasilta" se totesi ja ojensi mulle toisen kahvikupeista. Mä hymyilin sille kiitokseksi.

"Kerrankin olis saanut nukkua pitkään ja tässä sitä ollaan" mä mietiskelin ja otin suullisen kahvistani. Nova nyökytteli pienesti.

"Niin" se sanoi. "En mä kyllä yleensä kovin pitkään nuku, vaikka olisikin vapaata" Nova hymähti ja kohotin kulmiani.

"Ai?"

"En mä jotenkin osaa nukkua myöhään. Herään aina kauheen aikasin" Nova selitti ja mä hymyilin sen sanoille. Ei olis uskonut. En osannut yhtään ajatella, että Nova olisi joku aamu ihminen. "Aikainen lintu madon nappaa" Nova saneli ja mä tyrskähdin sille.

"Jaa mitä?" kysyin huvittuneisuutta äänessäni.

"No se on se sanonta, sopi jotenkin tähän tilanteeseen" 

Aamu valui nopeasti päivään, vähän liiankin nopeasti. Mä toivoin ajan pysähtyvän. Halusin vaan viettää ikuisuuden siinä. Siinä Novan kainalossa, sohvalla. Nova mietiskeli, että voitaisiin lähetä käymään kaupassa. Se kuulemma halusi tehdä meille jotakin hyvää ruokaa ja tupakkaa piti kuulemma ostaa lisää. Jonkin ajan päästä me suunnistettiin eteiseen ja sieltä ulos. Ulkona oli niin hiton kylmä, joten me päätettiin mennä autolla läheiseen kauppaan. Nova poltteli nopeasti yhden tupakan, Toyotaan nojaillen ja sitten me lähdettiin. Meni ihan pari minuuttia, kun Nova jo parkkeerasi autonsa kaupan pihaan ja me noustiin ulos.

Me pyörittiin jokunen tovi kaupassa. Nova heitteli ostoksia koriin ja mä seurasin sen vierellä. Nova halusi paistaa meille pihvejä ja heittää ranskalaisia uuniin. Pihvi kyllä kelpasi hyvin. Ostoksia kertyi jokunen määrä koriin ja sitten me paineltiin kassalle. Nova maksoi ostokset ja mä pakkasin ne muovipussiin. Sitten me suunnattiin takaisin Novan luo.

*

Päivä vaihtui ikävästi alku iltaan ja mä en olisi halunnut millään lähetä kotiin. Oli Nova kysynyt mua jäämään vielä toiseksi yöksi, mutta mä sanoin meneväni kotiin. Olisin mä halunnut olla Novan kanssa. En mä hitto todellakaan halunnut olla ilman sitä, mutta silti mä kieltäydyin. Jotenkin mua ahdisti jäädä, Novan isän takia. En mä halunnut yhtään nähdä sitä enää. Olin saanut siitä vaan paskan maun suuhuni. Pelottava ja kusipää ukko se oli. En mä olisi uskonut, että se on tuollainen. Ajattelin sen olevan sellainen lämmin, rakastava ja hyväntuulinen. Se oli uskossa, joten se pehmensi mun ajattelu maailmaani. En mä todellakaan kuvitellut sitä tuollaiseksi.

"Isä tulee varmaan kohta"

Novan ääni sai mun ajatukseni katkeamaan. Mä käänsin katseeni siihen ja sen hyväntuulinen olemus oli vähän hälvennyt. Mun teki taas vähän pahaa sen puolesta.

"Aijaa okei" mä vastasin pojalle vähän vaisusti. "Voisin vaikka lähteä kohta sinne kotiin"

Nova nyökytteli mulle. Sillä tavalla vähän haikeana. Ei sitä siitä kovin helpolla ulospäin nähnyt, mutta sillä oli vähän haikea ja varmaan myös ahdistunut olo. Mä astelin lähemmäs poikaa ja se siirsi sinisten silmien katseen mun vihreille. Me katsottiin toisiamme hetken, kunnes mä kiersin käteni pojan ympärille. Laskin pääni sen rintakehälle ja tunsin pian kädet mun ympärilläni kiedottuina.

"Mä voin heittää sut kotiin" Nova lupaisi ja mä nyökyttelin sen hupparia vasten.

"Okei, kiitos"

"Eipä mitään" Nova sanoi huolettomasti. "Haluisin kyl vaan jäädä tähän" se huokaili ja mä nyökyttelin pieni hymy kasvoilla.

"Niin mäkin" mä vastasin hiljaisesti.

Nova vetäisi itseään ihan vähän kauemmaksi musta. Kädet pysyivät kyllä yhä mun ympärilläni. Mä katsahdin pidempää poikaa silmiin. Se katsoi nopeasti takaisin ja sen suupieleen eksyi hymyntapainen. Pian tunsin tutut huulet omillani. Liikautin huuliani vasten tupakalta maistuvia huulia. Nova pussasi vähän kiihkeämmin. Mä hymyilin sen huulia vasten. En olisi millään halunnut erkautua. Halusin jäädä siihen ikuisuudeksi.

Mun kuitenkin oli lopulta lähdettävä. Nova heitti mut kotiin, niinkun se oli luvannut ja mä pihassa mä kurottauduin painamaan suukon Novan huulille. Me sanottiin vähän haikeina heipat ja sovittiin, että laitettaisiin vielä illasta viestiä. Mä nousin ulos Toyotasta ja suuntasin sisälle päin. Katsahdin vielä taakseni pihasta pois kaasuttavaan tummansiniseen Toyotaan ja hymyilin haikeasti itsekseni.

*

Perjantaina mä kävin potkimassa palloa Roopen ja Topiaksen kanssa. Loppupäivän mä vaan katselin sarjoja ja soittelin vähän kitaraa. Lauantaina mä en tehnyt myöskään oikeen mitään, mutta alkuillasta Samu kyseli mua parille. Jotenkin se oli outoa, että Samu kyseli mua sen seuraksi. Oltiin me toki kavereita ja vietettiin aikaa niin koulussa, kuin vapaa-ajalla, mutta ei me oltu ikinä kaksin. Eikä me oikeen ikinä pistetty toisillemme mitään viestiä tai mitään. Mä päätin suostua sen ehdotukseen, koska kyllä se mukava jätkä oli ja ei mulla muutakaan tekemistä ollut.

Joskus, ehkä ysin aikaan mä suuntasin johonkin läheiseen pikku pubiin, jossa me käytiin ottamassa ne pari Samun kanssa. Me höpöteltiin jotakin huoletonta ja tutustuttiin toisiimme vähän paremmin. Ilta Samun kanssa oli oikeesti aika hiton kiva. Mulla oli tosi kiva fiilis.