♡Blind Channel In The World ♡

Luku 75.

P E R J A N T A I
POV: Aleksi
Herään aikaisin aamulla Ollin vierestä. Meidän lentomme lähtee yhdeltätoista. Kurotan puhelimeeni, joka lepää yöpöydällä. Voi perse. Unohdimme ihan päivittää tilanteesta muille jätkille. Avaan puhelimeni ja kirkas valo loistaa silmiini. 7:06.

Hottikset:
Aleksi: Joonas muuten löyty eilen. Sori ku unohettii ilmottaa ku oli aika paljo kaikkee säätöö siin sit.
Tommi: Hyvä!! Ja ei se mitään. Tärkeintä on et Joonas on kunnossa.
Joonas: Juu elos ollaa
Aleksi: Kato säki jo hereil.
Joonas: Joo heräsin just pari minuuttii sit. Tänää tullaa takas Suomee.
Joel: Joonas!!
Joonas: Moro Joel
Joel: Et arvaakkaa kuin huolissaa me oltii ku eka vaan Niko löyty.

Suljen puhelimeni ja lasken sen takaisin yöpöydälle. Katsahdan Olliin, joka vieläkin nukkuu. Yllättyikö kukaan? Ei.

Painan huuleni tuon poskelle. Hän aukaisee hieman silmiään. "M-mitä kello on..?" Hän sanoo väsyneellä aamuäänellään. "viistoist yli seittemä." Hän laittaa silmänsä uudelleen kiinni. "Mein pitää oikeesti nousta nyt."
"Mut en jaksahh.."

Vedän peitton Ollin päältä. "Heei tuli kylmä!" Olli huudahtaa ja yrittää repiä peittoa takaisin.
"Ehei, älä ees yritän.." nauran kun Olli kurkottelee peittoon. "Sun on pakko nousta nyt." "Mutta en haluu." Olli sanoo ja nyrpistää nenäänsä. Hän menee takaisin makaamaan sängylle. "Millee mä saan sut ylös?" Katson tuota silmiin ja naurahdan. "Sitä ei moni tiiä."
"Mut mä taidan tietää." Vinkkaan silmääni Ollille.

❗️K18❗️
Menen tuon viereen ja puristan hänen haaroistaan. Hän puree alahuultaan ja sulkee silmänsä. Vedän tuon collarit ja bokserit pois. Otan kiinni tuon taikasauvasta ja vedän pari vetoa. Ollin huulilta pääsee nautinnollinen huokaus. "Sori mut sun pitää olla nyt hiljaa ettei muut kuule." Kuiskaan tuon korvaan.
Jatkan vetojen tekemistä ja huomaan kuinka tuo puree lujaa alahuultaan yrittäen pidättää huokailujaan. Nopeutan tahtia jolloin tuo ei enää pysty pidättämään ja alkaa ääntelemään hieman. Laitan käteni hänen suunsa eteen ja lopetan tekemisen. "Aina ku ääntelet ni lopetan heti." Virnuilen. Olli nyökkää minulle ja otan käteni pois hänen suunsa edestä. Jatkan vetojen tekemistä ja Olli puristaa käsillään lakanaa. Nopeutan tahtia. "M-mä tuunh iha just.."
——
Saan hommat hoidettua ja Olli laittaa housuja takaisin päälleen. Nyt hänkin nousee ylös.
"Kato sain sut ylös." Naurahdan. Olli näyttää minulle keskaria ja sitten oveemme koputetaan. "Tulkaa syömää aamupalaa."

POV: Olli
|lentokentällä|
Tulimme juuri lentokentälle. Halasimme pitkään Jenniä ja Juusoa. Olemme todella kiitollisia heille. Saimme ainakin uusia ystäviä. Pian he lähtevät. Meidän lentomme lähtee parin tunnin päästä. Istumme penkeillä ja katsomme kaikki puhelimiamme. "Aleksi ja Olli." Niko sanoo pitkän hiljaisuuden jälkeen ja sulkee puhelimensa. "Niin?" "Voitteko selittää aamusen." "Täh?" Aleksi jännittyneenä ja katsahtaa minuun päin. "Me kuultiin kyllä."
Voi helvetti. Päätän pysyä ihan hiljaa ja olla kuin en olisi kuullutkaan. "Olli vastaa nyt jotain." Joonas korottaa ääntään. "Mitä pitäis sanoo?" "No kerro miks petät Kiriliä?!"
Katson Joonasta silmiin. "N-no se oli ekana vaa tyhmä kännipano ja sit vaa jotai tapahtu ja ollaa pari kertaa.." selitän nopeasti kunnes Niko keskeyttää minut. "Joo ei haluta kuulla enempää. Mut lopettakaa toi tai kerrotte Kirilille." "Etteks te aio kertoo." "Ei. Parempi ettei se kuule sitä keltää muultaa." "No en mä aio kertoo mitää sille." Tuhahdan.

Pian tulee kuulutus lennostamme ja nousemme ylös. Menemme portille ja meidät päästään sisälle.

Istummw nyt koneessa. Minä ja Aleksi vierekkäin ja edessämme istuu Joonas ja Niko. He kuuntelevat jotain podcastia, kai. Olemme koko lennon ajan hiljaa.

Hottikset:
Aleksi: Ollaan Suomes tunnin päästä. Tuutteks hakee lentokentält?
Tommi: Todellaki tullaan. Hirvee ikävä.
Joonas: Samoin.

Lentokoneemme laskeutuu ja poistumme täältä. Meillä ei ole kauheasti tavaraa, joten säästymme matkalaukkujen odotukselta. Kävelemme pitkin lentokentän käytävää. Näemme Joelin ja Tommin, jotka istuvat penkeillä. He huomaavat meidät ja nousevat ylös. Huomaan heidän kasvoillaan leveän hymyn. Pysähdymme heidän eteensä ja halaamme.

"Vittu ette enää ikinä juo itteenne nii pahaa kuntoo.." Tommi nyyhkyttää. Harvoin sitä näkee Tommia noin tunteellisena, mutta ihan syystäkin hän on nyt. "Joo en koske viinaa pitkällä tikullakaa nyt hetkee.." Joonas sanoo.
"Miten sä selviit?" Joel naurahtaa. "Kato voin juoda kyl bissee." "Aivan."

Menemme Tommin auton luokse ja tungemme kaikki sisälle. Täällä on hieman ahdasta, mutta emme välitä siitä nyt. Tärkeintä on se, että kaikki on kunnossa.

"Joonas muuten, mitä sulle kävi?" Sanon varovaisesti. Hän katsoo minua kohti ja Niko ottaa tuon kädestä kiinni.

"No siis sitte ku huomattiin et se ovi oli lukossa ni mentii ettimää toista ulos käyntii. Sit Jenni soitti ja puhuttiin sen kanssa hetki. Se puhelu loppu sillon sen takia ku Nikolta loppu akku. Sen jälkee silmissä pimeni."

"Heräsin sit siitä pimeestä kylmästä huoneesta mistä mut löydettii. Mua sattu ihan vitusti päähän, mut huomasin ettei Niko oo siellä. Sit sinne tuli joku random mies ja se puhu venäjää jonkun toisen kans puhelimes. En ymmärtäny yhtää mitä se sano. Yritin lähtee pakoo, mut se mies otti musta kiinni ja alko kuristaa mua. Se ei kuitenkaa halunnu tappaa mua. Se laitto mun ranteisii ketjut. Ne oli aika kireellä. Sit se löi mua kylkii aika useesti ja sano mulle englanniks et mä en oo enää kauaa elos. Kysyin siltä et mis Niko on mut se vaan nauro mulle. Sit kuulin koputusta jostain ovesta ja pian sieltä tuli poliisei. Sil miehel oli ase ja se osotti mua otsaa sillä ja sano et jos ne poliisit tulee yhtää lähemmäks ni se ampuu mua. Ne poliisit ei kuunnellu ja yritti tulla ottaa sen aseen siltä mieheltä pois. Se mies kuitenki ampu mua. Taino ei ampunu, se tajus ettei sil oo luoteja siinä ja sit se alko taas kuristaa mua, kunnes ne poliisit otti sen pois mun kimpusta ja päästi vapaaks.."
———————————————————————
Sanoja: 900
Vähän pidempi luku tällä kertaa