♡Blind Channel In The World ♡

Luku 2.

POV: Tommi
Herään aamulla hirveään krapulaan. Hetken ajan tuijotan vain kattoa miettiessäni eilisen tapahtumia. Lause "Mitä ihmettä oikein eilen tapahtui?" pyörii vain päässäni. Päätän katsoa ympärilleni ja pelästyn, kun huomaan Aleksin kasvot vain parin sentin päästä omiani. Hymy nousee kasvoilleni, sillä tuo mustahiuksinen poika näyttää niin söpöltä nukkuessaan. "Mitä ihmettä Tommi??!" Kuuluu ääni pääni sisällä. Havahdun siihen, kun Joel huutaa niskakivustaan. Kömmin äkkiä ylös sohvalta, sillä nyt en jaksaisi yhtään selitellä miksi herään Aleksin vierestä. Onneksi tuo ei herännyt vielä.

Joel: "Ai saakeli mun niskat!!" Joel huutaa tuskaisena.

Päätän nyt olla se hyvä isoveli ja tuon tuolle särkylääkkeen ja vesilasin. Joel ottaa lääkkeen ja hörppää vettä päälle.

Joel: "Miks just tohon asentoo oon menny sammuu?" Joel harmittelee.
Tommi: "Anna ku vähän hieron, ni auttaa." Vastaan ystävällisesti tuolle minua vähän lyhemmälle pitkähiuksiselle pojalle.
Joel: "Onneks meillä on sut!" Hän hymyilee takaisin.

Onhan se nyt hyvä tunne, kun tietää olevansa ihmisille hyödyksi. Alan hieromaan Joelin hartioita, jotka ovat ihan jumissa. Joel vähän väliä äänähtää hiukan kipeän paikan tullen.
N. 10min päästä muutkin jätkät alkaa heräilemään. Kuulen Nikon makuuhuoneesta ihmeellisen huudon.

POV: Joonas
Herään hirveään huonoon oloon. Tunnen allani, jonkun raskaan hengityksen, jota pelästyn.
Joonas: "Mitä vittua??" Joonas huutaa huomatessaan olevansa jonkun päällä.
Niko: "Tais olla vähä rankka ilta, ku mun päälle sammuit. Ei hätää, Niko tässä vaan on" Niko naurahtaa huvittuneena

Hymähdän kiusaantuneena ja nousen äkkiä sängystä vessaan oksentamaan. Onneksi Niko ei huomannut pientä punastumistani, tai ainakin luulen niin. Saan vessassa tehtyä tarpeeni ja lähden pois. Olen juuri sulkemassa vessan ovea perästäni, mutta saan melkein sydänkohtauksen, kun Niko peläyttää minut oven takaa.

Joonas: "Vittu sun kanssas Niko, älä tollee peläyttele enää" huudan hieman vihaisena.
Niko: "No sori sori, älä ny ragee kulta" Tuo naurahtaa takaisin.

Ajatukseni eivät ole nyt hirveän selkeät. Käännyn äkkiä pois, ettei Niko nää kasvojani. Kävelen keittiöön missä Tommi hieroo Joelin hartioita.

Joonas: "Sammuikko vähä huonoo asentoo?" Kysyn hieman kiusoittelevasti.
Joel: "Älä ny viitti" Joel vastaa ärsyyntyneesti
Tommi: "Joo tais se nukahtaa, nää on ihan jumissa" Tommi hymyilee minulle pienesti ja sitten jatkaa hieromista keskittyneesti.

Alan keittämään kahvia. Pieni kyynel valuu poskelleni, sillä kaikki olivat jotenkin ärsyttäviä tänään mua kohtaan. Tai sitten vain olen herkkä. Pyyhin sen nopeasti, kun kahvi on tippunut ja otan hyllystä mukin, johon kaadan tuota juuri keittämääni kahvia.
En viitsi nyt syödä mitään muuta, kun pelkään muiden reaktioita. En nyt jaksaisi yhtään enempää kiusoittelua. Niko tulee viereeni oman kuppinsa kanssa ja ojentaa särkylääkkeen. Hymähdän pienesti kivan tekohymyn ja vedän lääkkeen kurkustani alas.

Niko: "Oho, sähän se tiiät miten noita lääkkeitä vedetää" Tuo katsoo syyttävällä ilmeellä, vaikka se olikin vain vitsi.

Kasvoilleni ei nouse nyt edes tekohymyä Nikolle, vaikka tiesinkin tuon vain vitsailevan. Nousen nopeasti pois välttäen katsekontaktia Nikon kanssa. Pintaan nousee ikävät muistot 19v synttäreistäni, jolloin minut huumattiin..
Kukaan jätkistä ei tosin tiennyt siitä.

———————————————————————
Sanoja: 454
Muistakaa, et tää on sit vaan mun kirjottama tarina, joka ei oo yhtää todellinen, et toivottavasti ette pahota missään vaiheessa mieltänne.