♡Blind Channel In The World ♡

Luku 31.

Koska ootte parhaita, ni laitan nyt tänää toisenki luvun. Tää on vähän lyhyempi ja jatkoo tulee sit huomenna lisää tälle. Öitä, huomenta, päivää, iltapäivää, aamuyötä kaikki mussukat, millon ikinä luettekaa tätä:D <3
——
POV: Joonas
Herään aamulla lämpimästä sängystä Nikon vierestä. Niko vielä tuhisee vieressäni söpösti. Nousen hieman ja painan huuleni tuon omille. Nikon huulille tulee pieni hymy ja hän alkaa avaamaan silmiään hitaasti. "H-huomenta rakas.." tuo kuiskaa. Sana "rakas" tuo minulle aina perhoslauman vatsaani. Lasken pääni Nikon paljaalle lämpimälle rinnalle ja katselen tuon vielä unisia kasvoja. Pian silmäni sulkeutuu melkein väkisinkin, Nikon vieressä aina on niin turvallista olla. Ilmeisesti nukahdan tuohon Nikon päälle.

Herään varmaankin noin tunnin päästä, en ole varma kauanko nukuin. Niko silittelee hiuksiani, kun yritän unisena herätä tähän maailmaan takaisin. "Tai sit sit nukahtaa siihen" Niko naurahtaa. "No kai ny väkisinki ku sä oot täs;)" virnuilen. Niko naurahtaa ja katselee tarkasti sinisiä silmiäni. Punastun ja katson pois päin. "Hheei mä katoin niitä.." Niko sanoo surullisena. "Saldo tuli jo täytee" sanon ja annan hänelle leveän hymyn. Nousen nyt vihdoin Nikon päältä ja lähden kohti vessaa. Saan tarpeeni tehtyä ja teen meille molemmille aamupalaa, jonka jälkeen lähdemmekin jo nopeasti kohti treenejä, sillä vietimme ihan liikaa aikaa sängyssä taas:D

*treenien jälkeen*

POV: Tommi
"Jes, vittu ku oli hyvät treenit taas kerran" Joel naurahtaa. "Tuun sit hakee teitä parin tunnin päästä, parempi olla kaikki pakattuna ja valmiina tai ei hyvä heilu.." sanon. Tarkotatko sun lusikoita?" "Turpa kiinni." Nauramme kaikki kippurassa, kunnes lähdemme kaikki kohti omia kotejamme. Koska olen fiksu, olen pakannut jo eilen kaiken valmiiksi, ettei tänään tarvitse hirveällä kiireellä alkaa pakkaamaan. Varmaan puolet tavaroista jäisi kotiin silloin. Vien laukkuni valmiiksi jo eteiseen. Kävelen jääkaapille ja nappaan sieltä redbullin, jonka korkkaan heti. En nyt ilman kofeiinia pärjäisi automatkaa noiden hullujen kanssa. No ei vaan, eivät he ole hulluja, kaikki ihania omia persooniaan<3

Parin tunnin päästä kello lyökin jo kolme. Nappaan kaikki sähkölaitteet pois päältä ja vedän pistokkeet pois pistorasiasta. Ei sitä ikinä tiedä, jos alkaakin ukkostamaan. Vilkaisen, että kaikki on kunnossa asunnossani ja sitten nappaan laukun mukaani sulkien oven perässäni. Lautan laukkuni tilavan auton takakonttiin ja istun sitten kuskinpaikalle.

Hetken kuluttua autossa istuukin jo melkein koko bändi ja Carla. Olli tulee Kirilin, Santerin ja Mikon kyydissä. Ajan jonkun 10min, kunnes pysähdyn erään hotellin eteen. "Lalli-Tomppa, miks pysähyit?" "Yks vielä mukaa!" Huudan. Kaikki katsovat minua ihmeissään. Pian oven avaakin kaikille hieman ennestään tuttu nainen, Laura. "Moro, Tommi pyys muaki mökille mukaa.." Hän naurahtaa." Juttelemme kuulumisia Lauran kanssa matkan aikana. Pian saavummekin jo parin tunnin päästä isolle mökille, sillä onhan meitä täällä 11 yhteensä. Aikalailla meidän perästä saapuu myös Mikon auto, mistä pomppaa esiin muut jätkät. Katselemme vuokra-mökkiämme ihaillen. Ompa se hieno! Juoksemme kuin pikkulapset sisälle ja katselemme paikkoja. "Vau, tääl on ihan super hienoo!" Carla huudahtaa. Sisällä sovimme heti ensiksi ketkä nukkuvat kenenkin kanssa. Mikko heti ensimmäisenä huutaa haluavansa nukkua yksin, sillä hän ei kuulemma jaksa kenenkään yöllisiä känni sekoiluja:D Muut nukkuisivat pareissa, ja huoneet menevät näin:
1 huone: Aleksi ja Santeri
2 huone: Mikko
3 huone: Kiril ja Olli
4 huone: Joel ja Carla
5 huone: Tommi ja Laura
6 huone: Joonas ja Niko

Hieman yllätyn muiden parivalinnoista, mutta en kommentoi asiaa enempää. Vien laukkuni minun ja Lauran huoneeseen, ja menen sitten tutkimaan lisää mökkiä. Vien myös kaikki reissumme ruuat jääkaappiin, en usko että selviämme näillä ruuilla pitkään, meitä on kuitenkin aika monta täällä saman katon alla. Onneksi täällä pitäisi olla kauppa jossain vähän matkan päässä, vaikka olemmekin keskellä ei mitään.
———————————————————————
Sanoja: 576
en tiiä tuleeko jo seuraavassa osassa, mutta täällä mökillä saattaa tapahtua odottamattomia asioita;)