[ kirja 2 - työn alla ]
KORJAUSTYÖ MENEILLÄÄN KIRJASSA!
❝Rakastan sinua, Louis... enemmän kuin taivaalla on tähtiä❞, Sara kuiskasi hänen pokkansa pettäessä, joten hän naurahti.
❝Aika paljon siis❞, Louis sanoi virnistäen.
⇢✷❋✷⇠
Saran ja Louisin rakk...
"Kai sinä tajuat, että äitini tappaa meidät, kun emme kertoneet hänelle vauvasta aikaisemmin?" Sara vitsaili ja kohotti kulmiaan Louisille, joka vähän väliä katsoi ikkunasta milloin Harry ajaisi pihaan.
"Lähinnä minut, koska se kertoo, etten ole käyttänyt sitä saatanan ehkäisyä, vaikka äitisi minulle aina siitä sanoi", Louis virnisti ja Sara naurahti. Hänen mielensä valtasi kuva, jossa Louis juoksi heidän pihallaan karkuun hänen äitiään, jolla oli valtava koristetyyny käsissään.
"Ehkä, mutta ilman sitä yhtä unohdusta, emme me olisi tässä odottamassa tätä ihmettä", Sara hymyili ja kosketti kädellään jo aika isoa vauvamahaa, joka oli onneksi peitossa mekon alla. Louisin katse tipahti alas Saran vatsalle ja hän käveli aivan tuon viereen, laskien kätensä tytön vatsalle.
"Odotan vaan sitä hetkeä, kun meidän pikku Tomlinson potkaisee ekan kerran", Louis kuiskasi ja laskeutui Saran vatsan tasolle, antaen hennon suukon mekon kankaalle. Sara halusi taas vain itkeä, mutta pidätteli kyyneleitä tulemasta, sillä hän ei halunnut huolestuttaa Louisia eikä varsinkaan pilata monen tunnin tekemää meikkiään.
"Isin pikku kulta", Louis kuiskasi hieroen vatsaa kädellään ja Sara hymyili. Yksi ainut kyynel valui hänen poskeaan pitkin ja Louisin huomatessa tuon, mies nousi äkkiä ylös ja pyyhki kyyneleen pois peukalollaan.
"Shhh! Minun kullat", Louis kuiskasi ja Sara halasi Louisia, joka asetti kätensä tytön ympärille. Tätä Sara kaipasi, pelkkää halausta. Louis tuoksui niin hyvälle, kodin saippualle ja hennosti tutulle partavedelle. Hänen lämpönsä sai Saran tuntemaan olonsa turvalliseksi ja samoin tuo hänen käheä äänensä, joka piti hänet tässä hetkessä.
"Tiedätkö mikä on vääryyttä?" Louis yhtäkkiä kysyi ja Sara katsoi pojan sinisiä silmiä kysyen.
"Että sinulla on noin seksikäs mekko päällä, enkä voi ottaa sinua juuri nyt." Louis ei pervoilujaan pidätellyt.
"Voi harmi, kulta!" Sara kikatti ja näki siinä samassa tutun auton ajavan heidän pihaansa. Ratin takana näkyi istuvan tuttu kiharapää, joskin hieman nyrpeä ilme kasvoillaan. Harrylla oli näköjään paha päivä.
"Mennään, ettei myöhästytä", Louis totesi ja avasi oven, kun Sara vetäisi nopeasti punaisen ja hyvin ohutkankaisen takin ylleen, jossa oli söpö huppu, mekkomaisen helman lisäksi.
Sara käveli suoraan ulos aukinaisesta ovesta ja Louis lukitsi oven. Ulkona oli jo aika pimeä, joten vain autonvalot toivat valoa pihaan. Louis istui etupenkille ja Sara kapusi takapenkille, jossa istuivat jo keskellä virnuileva Niall ja tuon vieressä Liam. Harry taas näytti vihaiselta.
"Moi!" Sara sanoi iloisesti ja kaikki pojat moikkasivat häntä, Harry joskin huokaisten. Mikä hänellä oli?
"Moikka Sara! Oletko innoissasi tästä illasta?" Niall hihkui ja Saran katse kiinnittyi tuohon söpöön valkoiseen rusettiin joka pilkisti Niallin puvuntakkin alta. Niall oli jopa panostanut hiusten suhteen ja ne oli kammattu siististi ylös. Liam oli myös hyvin komean näköinen, puhumattakaan Harrysta. Nuo lyhyet hiukset sopivat hänelle niin hyvin, ja hänen vakava ilmeensä teki hänestä vain enemmän seksikkään. Silti Sara kyllä aikoi kysyä Harrylta oliko kaikki kunnossa, kun he pääsisivät paikalle.
"Moi! Mennäänkö?" Louis hymyili ja Niall, että Sara huudahti innoissaan takaa, Harryn lähtiessä ajamaan hiljaa kohti kaupunkia. Hän puristi rattia niin tiukasti, että hänen tatuoitujen käsiensä rystyset hohtivat valkoisuuttaan. Louis huomasi tuon ja katsahti ystäväänsä.
"Onko kaikki hyvin Haz?" Louis kysyi, ja kuuli samalla takaa naurua, kun Niall ja Sara nauroivat jollekin ja lopulta myös Liam. Harry piti katseensa tiessä ja huokaisi.
"Ei mitään Lou, anna olla", Harry murahti ja Louis vain kiinnostui lisää. Mikä Harrylla oli? Hän oli yleensä aina niin pirteä ja hauskantuulinen.
"Hyvä on, mutta kai sinä tajuat, että en anna tämän olla tässä?" Louis virnisti ja oli näkevinään pienen virneen Harryn huulilla, mutta antoi asian olla.
Toivottavasti se vain ei ollut mitään vakavaa.
Ups! Ten obraz nie jest zgodny z naszymi wytycznymi. Aby kontynuować, spróbuj go usunąć lub użyć innego.
[ A/N: Hello Strangers! ✿How are you? No ei nyt oikeesti millään enkulla puhuta x) Toivon, että tykkäsitte tästä luvusta ja siis muistakaa äänestää ja kommentoida x) Ensi luvusta ei oo mitään hajua millon tulee, mutta luultavasti piakkoin x) love y'all! ]
