kiss my sins away

part 76 : huomiohuora

"Ai oot vai?"

"Joo, sitä samaa mist puhuin aiemmin. Faija ei kestä yhtään jos näkee et joku sluibaa ja Rosa ei muuta teekkään. Jos sen sais jotenki rysän päältä kiinni. Eiks se ota tyyliin kokoajan selfieitä?"

"Nii Anton on ainaki sanonu."

"Okei eli mä soitan faijalle et tääl on tilanne päällä, ja teen sen just sillon ku Rosa on puhelimel. Jos sä katot ikkunasta et millon faija tulee nii mä laitan Rosalle snäpin. Se vastaa niihin aina omal kuval ja mahdollisimman paljastavasti. Sit faija näkee sen ja antaa fudut. Kerranki siit on hyötyy et se on sellanen lortto", Dani selittää silmät leiskuen.

Katson häntä huvittuneena. "Ootko ihan varma ettet oo oikeesti 15-vuotias tyttö?"

"Itseasias musta on tuntunu viimeaikoina oudon tyttömäiselt", Dani nauraa. "Mut eiks oo hyvä plääni?"

"Ihan keskiverto", vastaan hymyillen. Oikeasti se on todella nerokas, en itse olisi keksinyt läheskään noin hyvää. Elämässäni ei onneksi ole ollut aikaisemmin tilanteita, joissa tällaisia salatehtäviä olisi tarvinnut edes keksiä. "Mut mikä tilanne täällä ois päällä?"

"Emmä tiiä, vaik imuri nii tukossa et ei saada sitä toimii. Faija tietää et mä oon tunari ja tos tilantees mun surkeist lihaksist ei oo mitää hyötyy."

"Eli meidän pitää tukkia imuri", sanon ja huomaan itsekin jo innostuvani. Alamme kasata isoja roskia ja kiviä yhteen myttyyn ja vedämme ne imuriin kerralla. Vaatii pari yritystä ja uusia roskakasoja, että saamme imurin tukkeutumaan. Onneksi nämä imurit on muutenkin niin sysipaskoja, että tämä ei ole mitenkään vaikea toteuttaa. Seuraavaksi minun vuoroni laittaa Antonille viestiä ja kysyä, missä he tällä hetkellä ovat. Sekin sujui juuri suunnitellusti, sillä he siivoavat ensimmäistä kerrosta joka avautuu suoraan oviaukon eteen, josta Mauri tulee sisään rakennukseen. Dani soitti isälleen imurista, joka oli tuhahdellut että no ettekö te nyt perkele muka saa sitä ite toimimaan ja kysykää joltain muulta apua, mutta Dani piti päänsä ja sanoi ettei ketään ole nyt lähettyvillä. Se on kyllä ihan totta, koska suurin osa työntekijöistä on nyt lounastauolla. Dani sanoi taikasanat, eli "ei me voida tehä nyt töitä ollenkaan", se sai Maurin liikkeelle ja hän aikoo tulla muutaman minuutin päästä korjaamaan tilanteen. Seison nyt ikkunan edessä tiirailemassa ja miettimässä että missä helvetin välissä elämästäni tuli näin outoa. "Mitä jos se ei nää sitä snäppiä?"

"Kyl se näkee. Se on Rosa Lehto ja Rosa Lehto on AINA tavoitettavissa."

"Toivotaan", huokaan. Näen liikettä pihalla, Mauri kävelee kohti työmaata. "Apua! Se tulee jo!" sihahdan Danille.

"Show time!" Dani virnistää ja riisuu paitansa ja huomioliivinsä. Jos Rosa jotain rakastaa enemmän kuin itseään, on se vähäpukeiset selfiet miespuolisilta henkilöiltä. Dani napsauttaa itsestään yläosattoman selfien ja koristaa sen tekstillä miten työt sujuu gurl ja meinaan kuolla nauruun kun pääsen todistamaan tätä upeaa esitystä.

"Oot niin ihanan omistautunu tähän", saan sanottua nauruni lomasta, kun katson hänen lähettämää kuvaa. "Jos sua ei rakennusala kiinnosta, nii ota yhteyttä Playboyhin. Niillä ois sulle varmasti hommaa."

"Playboys on se ongelma, et mun pitäs olla nainen", Dani muistuttaa.

"No etkö sä just sanonu et tunnet olos tyttömäiseks?"

"Fuck you", Dani yrittää sanoa topakasti, mutta hänen äänensä särkyy ja hän päätyy kuulostamaan ihan seiskaluokkalaiselta, äänenmurroksen ensioireista kärsivältä pojankoltiaiselta. Katsomme hetken toisiamme, kunnes alamme nauraa hysteerisesti. Väsymys pulppuaa nauruna ulos kuin purkautuva tulivuori, eikä sille tule loppua.