3. Spiritismi

3.5K 72 15
                                    

Noin kaksi kuukautta sitten, kokeilimme kolmatta kertaa spiritismiä. Olimme kokeilleet sitä jo aikaisemmin kesällä ja se oli toiminut niin kuin pitikin. Tuolloin noudatimme aivan täysin sääntöjä ja kyselimme kaikenlaista, kuten "Onko taivasta olemassa?" ja "Kenestä Anna tykkää?".
Emme silloin aavistaneet, kuinka vakava asia tuo henkien peli olikaan. Siispä kokeilimme sitä kolmatta kertaa pari kuukautta sitten. Pelasimme jo kuitenkin paljon keveämmällä asenteella, ja erilaiset säännöt rupesivat unohtumaan. Saatoimme jopa nauraa kesken pelin, vaikka kyseessä olisi melko vakava asia. Ensimmäisiä kertoja kun peliimme tuli 666 eli Saatana, pelkäsimme melko paljon. Varovaisuus kuitenkin unohtui kun paholainen oli tullut useampia kertoja ja saatoimme jopa puhua tuolle vaikka se oli ankarasti kiellettyä säännöissä.
Saatana pyöritti lasia pitkin leivinpaperia ja vastasi "ei" kun pyysimme päästä pois. Kumminkin saimme seuraavalla kerralla hyvän hengen joka kutsui itseään Emiliaksi. Tuolle puhuimme usein ja hän osasi jopa sammuttaa kynttilän.
Kerran Annan ja Katrin pelatessa Emilian kanssa, ystävämme Sanni avasi tuon huoneen oven, jossa he pelasivat. Se oli säännöissä myöskin kiellettyä, ja niinpä Katri ja Anna kysyivät hengeltä mitä tuosta seuraisi.
Emilia vastasi pahimmalla tavalla mitä olimme kuvitelleet. Hän sanoi että tappaisi Katrin äidin.
Emme ottaneet sitä vakavasti, emmekä rikkoneet lasia vaikka sekin oli vastoin sääntöjä. Henki jäi lasiin jonka vein kotiini.
Siitä lähtien Annalle, Katrille ja Sannille on tapahtunut hyvin outoja asioita, kuten valojen välkkymistä, vaikkei pistoke ole edes seinässä, koputuksia vaatekomerosta, koiran haukkumista turhaan, peiton nykimistä, varjojen näkemistä. Itselleni ei tapahtunut mitään tällaista, joten en jaksanut uskoa että niistä oikeasti koituisi jotakin haittaa. Tällä viikolla sain kuulla, kuinka Sannin kissa oli tullut sanomaan tuolle hyvästit. Ovi oli avautunut itsekseen, oli kuulunut naukaisu ja hänelle oli tullut hyvin lämmin tunne, aivan kuin joku kehräisi. Kissa oli jo ollut kuukauden kadoksissa, joten se tuli luultavasti sanomaan hyvästit Sannille.
Seuraavana päivänä istuin autossa, kun sain Annalta viestin;
"Nyt sain kuulla et miun täti on kuollu, sille oltiin luvattu viel kuukausi elinaikaa, mut se kuoli tänä aamuna."
En ollut vieläkään rikkonut lasia ystävieni kehotuksesta huolimatta. Enkä ottanut asioita vieläkään vakavasti. Eilen Katri lähti tunnilta kesken kotiin. Hänen äitinsä oli joutunut sairaalaan Helsinkiin. Tämä kaikki siis liittyi jollain tapaa tuohon peliin, jota emme ottaneet vakavasti. Pari tuntia sitten Katri soitti minulle. Hän itki puhelimeen ja sanoi ettei hänellä ollut enää äitiä. Henki oli hakenut hänet. Katrin äiti oli jo päässyt leikkauksestakin pois, ja kuollut sen jälkeen. Vihdoin rupesin ymmärtämään kun muistin mitä Emilia oli sanonut. Minulle ei ollut vielä käynyt mitään, johtuen varmaan siitä, että säilytin lasia pöytälaatikossani. Luultavasti Emiliakin oli 666, joka oli valehdellut meille. Tajusin, että tästä oli tultava loppu.
Rikoin juuri äsken tuon kyseisen lasin, joka oli kylmä vieläkin, vaikka oli ollut kädessäni puolituntia.

Meidän ei olisi ikinä pitänyt kokeilla tuota helvetillistä peliä. Toivon koko sydämestäni, että tämä olisi ohi ja henki olisi kuihtunut lasin mukana. Se tuhosi meidän elämämme, Katrin, Annan, Sannin ja minun. Kukaan meistä ei koskaan unohda, minkä hinnan maksoimme siitä, että pelasimme noudattamatta sääntöjä ja ottamatta sitä tosissaan.
Älkää tehkö samaa virhettä, älkää kokeilko sitä ikinä.

[Kirjoittajan kommentti:] Tämänkin löysin netistä, linkki alla.

http://keskustelu.suomi24.fi/t/6415489/alkaa-koskaan-kokeilko-spiritismia-

KauhutarinoitaWhere stories live. Discover now