- Just Friends.

10. Bileet

"Eli te tuutte meille ja mennää meiltä Mirolle, ja jäädää sit yöks. Porukat ei ainakaa kysele mitää jos sanotaa et mennään sinne koko porukka ja pietää leffayökylä ja sellasta" Lila selosti ryhmävideopuhelussamme. Meidät oli kutsuttu lukiolaisten Bileisiin Mirolle, ja minut tottakai aioittiin raahata mukaan, kuinkas muuten. Olin hieman epävarma, sillä en todellakaan ollut pyörinyt bileissä joka perjantai.

"Amm ootteko iha varmoi tästä, oon nimittäi ollu bileissä viis kertaa elämäni aikana" sanoin ja aloin samantien nauraa Lilan ja Nooran järkyttyneille ilmeille. "No älä huoli honey, tästä se luku lähtee nousuu sitte" Noora sanoi. Nauroimme Lilan kanssa. "Mut millo tuutte" Lila kysyi. "No mä meen kysyy nytte, venatkaa vähä" sanoin ja kipaisin keittiöön, missä äiti ja isä juttelivat ja joivat kahvia. "Voinko lähtee Lilalle, mennään sieltä koko porukka Jokikujalle viettää iltaa, ja jäätäs sinne yöks" kysyin ja hymyilin enkelin hymyä, varmuuden vuoksi. "Olikos se Jokikujan poika niitä kavereitasi" isä kysyi. Nyökkäsin, ja jatkoin: "Nii pääsenkö?" Äiti nyökytti päätään ja sanoi: "Pääset, hyvä se on viettää kavereiden kanssa aikaa, eikä homehtua kokona viikonloppuja". Nauroin ja sanoin: "niimpä, kiitti"

Koputimme Nooran kanssa Lilan ovelle. Ovi avattiin heti ja Lila viittoi miedät sisään. "Vauhtii nyt, Alex ja on jo tulos hakee meitä!" Hän sanoi ja retuutti meidät yläkertaan. Näytin farkkuja ja paitaa jotka ajattelin laittaa. "Et tosiaa laita niitä, ku me pistetaa sulle joku mekko tai hame, oota ni haen mu vaatehuoneesta" Lila sanoi ja marssi vaatehuoneeseensa. Noora ja sovitti mekkoa jonka oli ottanut mukaan. Lila kiikutti minulle tiukan punaisen mekon. "Tää sopii sulle täydellisesti ku sul on ton värine tukka, sit lakataa sun kynnet punaseks ja punasta hulipunaa ja sellaset kultaset rengas korvikset.." hän suunitteli innoissaan. Sovitin mekkoa ja meikkasimme minut ja lakkasimme kynteni.

"Emmä nyt oikee tiiä, onks tää vähä liia lyhyt" kysyin, ja nyin mekon helmaa. "Eii oo, ku just täydelline, näytät super hyvälle" Noora sanoi. "Ollaaks me valmiita" Lila kyseli ja kun olimme valmiit, otimme kukin omat kamamme, vedimme takit niskaan ja lähdimme ulos odottamaan Alexia joka tulisi hakemaan meidät.

Noora koputti voimalla tummaan, puiseen oveen. Sisältä kuului jo musiikin jyske, kovaäänistä naurua ja muuta melskettä. Ovi tempaistiin auki. "Moi!!" Miro huikkasi ja viittoi meidät sisään. Kävelin varovasti sisälle ja heti vasten kasvojani löi juuri se lemu mikä leijui jokaisissa bileissä. Katselin arkana ympärilleni ja tartuin Nooraa ja Lilaa käsivarsista. "Ette sitte oo jättämässä mua yksi tai häivyn samantie" mutisin ja molemmat nyökyttivät päitään ja tähyilivät ympäriinsä. Sitten he äkkäsivät juomapöydän ja vetivät minut sinne. He ottivat pöydältä -"näin alkuun", he sanoivat- omenasiiderit, ja täräyttivät sellaisen minunkin käteeni. Menimme istumaan valtavaan olohuoneeseen mustalle nahkasohvalle, ja siemailimme siinä juomiamme.

Noora ja Lila nousuhumalassa huojumassa tanssilattialla. Itse istuin vain sohvalla. Olin ehkä ihan kevyessä hiprakassa. Tähyilin muita kavereitani, mutta heitä ei näkynyt missään. Tarvitsin raitista ilmaa. Nousin sohvalta, ja tunsin että tasapainoni oli hieman hutera. Nyökkäsin itselleni päättäväisesti ja lähdin varovasti kävelemään kohti ulko-ovea. "Hei, mihis sä oot menossa" kuulin huudon takaani. Käännyin ja näin Alexin. Miten hän näyttikin niin hyvältä valkoisessa paidassaan ja revityissä farkuissaan, tumman tukan valuessa jäänsinisille silmille.

Huokaisin ja muutin suunnitelmaa. Harpoin Alexin luo ja tukeuduin vasemmalla kädellä pöytään, johon hänkin nojasi. "Moikkaa!!" Sanoin ehkä pikkuisen sammaltaen. Okei äsken olin vähätellyt. Olin kevyessä kännissä, en kevyessä hiprakassa. Alex nauroi. "No moi" ja katsahti minua mutta käänsi äkkiä päänsä pois. Ojensin käteni, tartuin hellästi hänen leukaansa ja käänsin sen taas minuun päin. "Hei haluun että katot muhu, kun sillo voin katella sun silmiä" sopotin sekavasti. Hänen kasvonsa näyttivät jotenkin, erilaisilta kuin yleensä. Ehkä se johtui poskien hennosta punasta, tai en tiedä. Aivoni olivat liian sumuiset tekemään järkeviä johtopäätöksiä. Hän ravisti päätään ja virnisti sitten. "Sun ei ehkä pitäs juoda enää, yrjööt varmaa iha just ja oot muutenki kännissä ku käki" hän sanoi naurahtaen.

"Mä missää kännissä ole.." mutisin ja hiuskautin hiukseni selkään ja jatkoin: "eennkä mä ikinä oksenna ku juon" Alex nauroi vain ja pudisti päätään. Mikä tässä nyt oli niin haukaa. "No sit ku vedät neljä noita ni ainaki viimestää sillo lentää laatta" hän sanoi ja nyökkäsi täysiin shottilaseihin, joita oli rivissä pöydällä. Olin päissäni ilman estoja aina yllytyshullu, joten pienikin vihjaisu haasteeseen sai minut innostumaan. "No katotaa" sanoin, ja näytin Alexille kieltä. Siirryin lasien eteen, vedin syvään henkeä ja sitten kumosin kaikki vuoron perään nopeaa tahtia. Alex vain tuijotti minua yllättyneenä. Näytin hänelle keskaria ja aioin jo lähteä menemään, kun yököttävä olo iski minuun. Takerruin pöytään. "Heei mikä on" Alex kysyi ja kiiruhti viereeni.

"Oksettaa. Ehkä iha vähä" mutisin. Alex hymyili hetken voiton riemuisesti ja tarttui sitten minua vyötäröltä. Tunsin humalani läpikin miten minussa sinkoili kipinöitä kun hän koski minuun. Alex talutti minut vessaan ja lysähdin polvilleni pöntön eteen. Kohta laattasinkin ihan kunnolla ja Alex piteli hiuksiani ylhäällä. Kohottauduin vaivalloisesti seisomaan. "Hyi, mä en enää ikinä tee tämmöstä" mutisin ja pyyhin suuni paperiin. "Ai mitä, juo vai" Alex kysyi ja virnisti. "Eiku väitä sulle vastaa, ku kerta kumminki oot oikeessa" mutisin ja horjahdin. Alex tarttui käsivarteeni. Katsoin hänen silmiään, ne vain olivat niin ihanat, että jalat meinasivat pettää ihan sen takia. "Tiiätsä et oot aika tosi söpö" sanoin ja koskin etusormellani hänen nenäänsä. "No kuule et säkää mikää pahin oo" Alex sanoi ja hymyili. Kurtistin kulmiani. Painoin kädelläni Alexin päätä niskasta alaspäin ja painoin kevyesti huuleni hänen huulilleen.