lauantai 15. helmikuuta 2020 || 23:05
Pyry on ihan tavallinen yhdeksäs luokkalainen poika, tai no oikeastaan ehkä ei ihan tavallinen. Alkoholin juonnin ja tupakan polttamisen sijaan hän käyttää vapaa-aikansa mielummin blogin kirjoittamiseen sekä val...
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
« ×°×°× »
Kysymyksiä ilman vastauksia: Voinko mä jättää yläkoulun kesken ja silti päästä lukioon? Tai sitten mikä ois semmonen sairaus jonka sairastamiseen menee sillein tasan puoli vuotta?
Haluan vajota maan alle, haluan hukuttautua suruuni, hauan hävitä tältä planeetalta, juuri nyt haluan vaikka kuolla. Ihan sama, kunhan pääsen pois tästä tuskan tunteesta. Kyllä, heräsin juuri 12 tuntia kestäneiltä päiväuniltani, joten itsetuhoiset ajatukset ovat ihan normaali juttu, varsinkin kun ensimmäinen asia mikä mieleeni tulee on tietenkin se mitä eilen tapahtui. Ai niin aivan, ettehän te voi mistään tietää mitä mulle tapahtu eilen, hienoa työtä minä. Mutta anyway, antakaas kun mä vähän avaan tätä tilannetta.
Yksinkertaistettuna mä lähdin jahtaamaan mun ärsyttäviä kavereita koulun käytävällä, älkää kysykö ja törmäsin sitten tähän miesopettajaan josta olen aikaisemminkin puhunut useasti. Kaaduin upeasti sitten siihen lattialle kaikkien katsottavaksi ja ties kuinka moni ehti jo tallentaa tapahtumat puhelimeensa. Tämän takia en ole uskaltanut koskea puhelimeeni eilisen jälkeen, ennen tätä siis, sillä pelkään näkeväni videon itsestäni instagramini etusivulla. Hämmentyneenä tietenkin jäin vain istumaan lattialle siksi aikaa, kun tämä opettaja läksytti minua käytävällä juoksemisesta ja siitä kuinka jollekkin olisi voinut käydä pahasti. Siinä vaiheessa, kun pieni kyynel uhkasi valua silmäkulmastani päätäni poistua paikalta niin nopeasti kuin mahdollista. Ja noh sitten tulin kotiin ja hautauduin peiton alle. Äitini on työmatkalla sunnuntaihin asti, joten laitoin tuolle vain viestiä, että tulin kipeäksi niin en sitten viitsinyt mennä tänään kouluun. Äiti ei onneksi ruvennut kyselemään sen enempää vaan lähetteli sydän viestejä ja lupasi merkata poissaoloni selvitetyiksi heti kun ehtisi.
Ystäväni ovat soitelleet oikeastaan koko päivän, eikä he jättäneet minua rauhaan eilen illallakaan. En viitsi kuitenkaan vastata, ettei siellä päässä ala sitten mitään kauheita kuulusteluja, että missä mä olen ollut ja muuta. Just tällä hetkellä en jaksa ketään muuta kun Leo nimistä leijona pehmoleluani. Ja joo haistakaa paska ja hypätkää kaivoon, mutta minähän muuten nukun unikaverin kanssa niin kauan kun haluan.
No mut joo, mä yritän nyt sitten selvitä tän mun häpeän kanssa ja ryhdistäytyä, jotta mä pääsen sitten kouluun maanantaina. En oikein voi missata sitä kun sillon fysiikan koe, jolla on tosi suuri vaikutus sitten päättötodistuksen numeroon.
UWUBABY: Kertokaa toki mullekkin jos vaan on mahollista päästä opiskelemaan jonnekki vaikka ei ookkaan käyny yläkoulua loppuun. Ysiluokka nimittäin raastaa hermoja enkä todellakaan jaksa enää yhen yhtä ulkovälkkää. Siellä ulkona on kylmä ettekö te rakkaat opettajat nyt jumalauta sitä ymmärrä.
« ×°×°× »
helouu :3
muuten hyvää hiihtolomaa kaikille joilla se on atm ja lälläslää niille joilla se meni jo :D
