Paula

19. Järjetön maailma

///

Hey guys, oon ihan superr pahoillani siitä että tässä luvussa kesti näin kauan, syynä on yksinkertasesti se etten oo vaan saanu aikaan oikolukea tätä :/ Mutta tässä tää nyt on! Toivottavasti teillä on kaikki hyvin, ja hei kesäloma alkaa ihan kohta!

///

Kolmenkymmenen pisteen vastausteksti ei tosissaan sujunut. Olin aivan liian väsynyt ja turhautunut kirjoittaakseni yhtään mitään, joten tyydyin torkkumaan läppäri lepotilassa. Patrick oli ilmottanut mulle, ettei sunnuntaina näkeminen onnistuiskaan, joten olin viettänyt edellisen illan kattoen Jannen ja Jarkon kanssa Frendejä.

Mä olin kysynyt Patrickilta, että kävisikö joku muu päivä, mutta mun viesti ei ollut mennyt edes perille. Niinpä mä päätin jättää sen täysin omaan arvoonsa ja kysyä vaikka Jannea mun kanssa nyrkkeilemään. Jotain mä halusin tehdä, koska jatkuva opiskeleminen ja sohvalla makaaminen alkoi väsyttää.

Mun edessä istuva Markus Haikala käänty yhtäkkiä ympäri heti kun opettaja oli hävinnyt hakemaan kahvia. Kohotin katseeni tietokoneen näppäimistöstä ja kohtasin Markuksen leveän virneen. Mitähän vittua sekin halusi?

"Sähän oot Lailan kaveri, eikö?"
Kyllä ja mä haluan suolistaa sut nyt saman tien. "Joo."
Markus kallisti päätään ja mä halusin oksentaa sen kalliille paidalle. Vittu mikä wannabe hurmuri. "Haluisitkohan sä kertoo mitkä on sen lempi kukkia? Aattelin yllättää sen huomenna kun se on tulossa meille."

Nyt oli mun vuoro kallistaa päätäni. "Hmm, ne oli joko ruusut tai neilikat. Kannattaiskohan sun lyödä siitä vaikka vetoa Iiron kanssa? Jos mä olisin sä niin veikkaisin ruusuja."
Markus näytti siltä kun mä olisin kiskaissut konekiväärin mun pulpetin alta ja ampunut sitä sillä jalkaan. Ja niin mä olisin halunnu tehä. Se ei ehtinyt kuitenkaan sanoa sanaakaan koska opettaja tuli takaisin luokkaan ja loi siihen paheksuvan mulkaisun. Mä nojauduin tuolissa taaksepäin ja kohotin Markukselle haastavasti kulmiani. Sekin oli Jamilta opittua.

Mä sain vastaustekstiin kirjoitettua "haistakaa kaikki paska ja jäätykää, lukio on perseestä, vittu". Tosi aikuismaista. Kun kello vihdoinkin löi varttia yli, pakkasin kamani ja lähdin ulos luokasta ensimmäisten joukosta.

Käsi tarttui tiukasti mun käsivarresta ja piti mut paikallaan luokan edessä. Mä ummistin hetkeksi silmäni rauhoittuakseni ennen kuin käännyin katsomaan Markusta. Sen oli kai tarkotus näyttää vihaselta mutta mä olin aika varmasti sitä vihasempi.

"Mistä vitusta sä sait tietää tosta? Onko Iiro kannellut?" Se puhui hampaidensa välistä ja mulkoili ympärillemme. Mä kohotin kulmiani. "Onko sillä mitään väliä? Joko sä kerrot Lailalle tai mä kerron. Mä en todellakaan kattele vierestä kun mun kaveria pidetään jonain saatanan kiertopalkintona!"

Markus puristi mun käsivartta kovempaa saadakseen mut hiljasemmaks. "Se ei oo ihan noin yksinkertasta eikä Laila oo todellakaan mikään kiertopalkinto!" Markus sähähti ja sitten sen silmissä välähti. "Matias. Voi vittu, Matias kerto sille hintille, eikö?"

Mä astuin nopeesti askeleen kohti Markusta ja sain sen kavahtamaan taaksepäin. Se oli juuri se mun toivoma reaktio. "Sen nimi on Jami, ja jos mä en tietäis susta juttuja, voisin antaa sulle litsarin tässä keskellä käytävää."
Markus ei nauranut. "Sä et tiiä yhtään mitään."
"Mutta mä tiiän tarpeeks."

"Onks kaikki kunnossa?"

Markuksen ote irtos mun käsivarresta kun sen käänty kattomaan Patrickia. Sen silmissä oli kysyvä katse ja se sai Markuksen tuhahtamaan. "Olis vittu vaan pitäny osata arvata että te kaks ootte frendejä", sitten se nojautu kohti mua. "Turha sitten itkeä kun se raiskaa sutkin."