Everyone has their own problems [fin]

Kinda funny

-Niko-

Painelen pianon koskettimia rauhassa olohuoneessa. Rakastan soittamista. Laulan hetken kunnes kyllästyn. Lopetan soittamisen ja huokaisen. Nousen ja siirryn sohvalle. Minna on kaverillaan viettämässä iltaa. Plääääh, tylsää. Rommi hyökkää kimppuuni niskani takaa. "No mitä pikku pirulainen?" Murisen leikkimielisesti. "Nii, rhhhhääää" Ärisen ja nostan kissan syliini. "Haluutsä leikkiä?" Kysyn siltä samalla kun silitän tämän turkkia. "Ai joo? No ootappa" Hymyilen ja työnnän Rommin hellästi sohvalle sylistäni. Käyn hakemassa lattialta jonkun kepin minkä päässä on naru ja sen päässä sulka. Heiluttelen keppiä ja kyykistyn lattialle. "Rommiiii, ksksksksss, kato mikä täällä on" Houkuttelen pirulaista. Rommi hyppää sohvalta alas ja kipittää luokseni. Vedän sulkaa lattiaa pitkin ja kissa seuraa sitä keskittyneesti katseellaan. Odotan hiljaa ja Rommi hyökkää sulan kimppuun, mutta siirrän sitä.

"Hahaa, et napannu" Hymyilen. "Miauurrhh" Rommi naukuu ja ärisee. "Kokeile uudestaan" Kehotan ihan kuin kissa ymmärtäisi. Alan heiluttaa sulkaa narun päässä. Rommi seisoo patsaana ja jännittää itsensä. Katse seuraa sinistä sulkaa. Sitten se loikkaa naukaisten ja ottaa tassuillaan kiinni sulkaan.

"Hyvä Rommi" Kehun sitä. "Kato täällä" Kerron ja nostan sulkaa ilmaan. "Miu" Kisu naukaisee ja katsoo minuun. "Tässä ilmassa" Heilutan sulkaa. Rommi katsoo lattiaa ja minua. Lasken sulan lattialle ja sitten hitaasti ilmaan. Kissan katse seuraa sinistä kiintoisaa kohdetta. Otan puhelimen taskusta ja avaan snäpin. Kuvaan videota. Nostan sulkaa ylemmäs ja katti nousee takajaloilleen.

"Tee piruetti" Nauran ja vien sulan Rommin itsensä ympäri ja se seuraa sitä tekien piruetin.
"Hyvä kisu" Hymyilen. Tallennan videon ja lähetän Minnalle ja bändin ryhmään. Katson samalla whatsapp-ryhmään tulleet viestit.

Jätkät 🤙

Joel: Joonaaaaas vastaa
Olli: Mitä sul on mun parhaalle kamulle? Meillä on viini-ilta kesken että ei nyt oo kovin paljoo aikaa sulle :)
Joel: Että koska sä lähet
Olli: Haista vittu! Oon vaikka koko yön jos sulla noin kiire on tänne
Joel: Haista ite vittu
Tommi: Voi vittu jätkät
Aleksi: Mitä vittua taas
Tommi: Jokkepappa
Joel: Mä haluun Jollelle mut niillä on joku keksi-ikästen naisten viini-ilta menossa Oltsun kanssa
Joonas: Tietääkö kukaa onks Ollipalli jonku kaa yhessä
Olli: En ole ja me ei olla kEsKi-IkÄiSiÄ nAiSiA
Tommi: En tiedä eikä kiinnosta
Joel: Mistä vitusta minä tietäsin, ja en mä ainakaa oo huomannu mitää sen suuntasta
Joonas: Aijaa ja ei ollakkaa, me ollaan Joonas ja Olli
Aleksi: Ihanko tosi
Joonas: Joo ja Ale ei vastannu siihen että onko Olli yhessä jonku kaa
Aleksi: No vittu en minä tiedä eikä se mulle tai meille ees kuuluis
Olli: Jotain järjen hiventä täällä vielä jäljellä, kiitos Ale rakas puspus
Aleksi: 🖕
Tommi: Mäkin teitä
Joel: Ja mä Joonasta
Olli: Mä en teitä
Aleksi: Ai eksä enää mua
Olli: Ainii unohin sori
Joonas: Paras viini mitä ootte maistanu?
Tommi: Me ollaan keskusteltu tää jo ainaki kolmesti Poreamme
Joonas: No voi vittu nyt, no mikä on paras muisto meidän kesken?
Aleksi: Eiks me voitais jutella näistä iha studiollaki? Iha hyvä kysymys kyl, ja tommi mikä vitun Poreamme?
Joel: Yhdyn
Joonas: Mihin
Joel: Sitä ei moni tiiä
Tommi: Joonas Porko eli Poreamme, eiks se oo iha selkee?
Tommi: Ja onks kaikilla nyt hyvä mieli että voin mennä keittään nuudeleita ittelleni?
Olli: On ja on, me jatketaan viini-iltaa
Joel: Joo on
Joonas: Miten sen nyt ottaa
Joel: Laita yyvee tai puhu Ollipallille jos jotain
Joonas: Joo
Aleksi: Ahistaa mut muuten okei
Tommi: Tarviiks puheseuraa?
Aleksi: Joo kiitti
Minä: Hyvää viini-iltaa, en tiiä seurusteleeko Matelija, on selkee, on hyvä mieli Rommin kanssa, mul on tylsää, Joel yhtyy poreammeeseen tai siis öö siihen mitä iso Tee sano, muistakaa puhua jos paha olla

Suljen puhelimen. Olipahan hienot viestit. Minna laittaa snäpin. Avaan sen. Minna hymyilee ihanasti. Hän on niin kaunis! Rakas myös. Vastaan ja suljen puhelimen taas.

-Tommi-

Aleksi sanoi haluavansa puheseuraa joten kysyn häneltä mikä on.

Ale

Minä: Halusit puheseuraa-kö?
Ale: Joo..
Minä: Mikä on?
Ale: Easter
Minä: Haluutko kertoo?
Ale: Sil menee vaa nii huonosti vielä
Minä: Haluuks sanoo kui nii
Ale: Se edelleen satuttaa itteensä, ja vaikka se pystyy avautuun paljo se ei tarkota että kaikki ois hyvin sen pää sisällä ja sinne mä en voi nähä, se hymyilee nii uskottavastikki vielä lisäks
Minä: Voi vittu..
Ale: Sitä minäki
Minä: Paha tilanne kyl, miten sul itellä?
Minä: Ale?
Minä: Aleksi?
Minä: ALEKSI!
Minä: Vittu mihin lähit enhän loukannu sua??
Minä: Mä tuun teille nyt

Aleksi ei katso enää viestejä. Häiritsevää että hän lopetti viestiin 'sitä minäki', ihanku se ois loukkaantunu. Nousen sohvalta ja kiirehdin eteiseen. Vedän nalletakin päälleni ja tungen kengät jalkoihin. Pipo päähän, avaimet taskuun, puhelin myös. Avaan oven rappuun. Suljen sen perässäni ja kiirehdin portaat alas. Auton ovet auki, ratin taa istumaan, ovi perässä kiinni. Käynnistän auton ja laitan turvavyön, tietenkin. Lähden ajamaan Aleksille.

Saavun Aleksin pihaan ja sammutan auton. Tulen autosta ja kävelen ripeästi ovelle. Koputan pari kertaa mutta kukaan ei tule avaamaan vaikka Aleksin auto on pihassakin. Onneksi, tiedän missä Aleksin vara-avain on. Etsin sen käsiini ja avaan oven. "Moi?" Huikkaan. Kukaan ei vastaa. Astun eteiseen ja vedän oven kiinni. Riisun takin ja kengät hiljaa ja menen olohuoneeseen. Ei ketään. Keittiö? Ei ketään. Vessa? Nope. Esterin huone? Koputan.

"No?" Vihainen ääni tiuskaisee. "Mä, Tommi, saammä tulla?" Kysyn. "Öö joo, kai sitte" Ester myöntyy. Avaan oven. Katselen teinin huonetta. Ledit hohtavat tummanvioletteina, ainakin miljoona Monsteri-tölkkiä, kasveja, julisteita... "Kiva huone" Sanon kynnykseltä. "Kiitti" Tyttö hymähtää sängyn reunalta ja sulkee puhelimensa. "Voiks tulla peremmälle?" Varmistan. "No tuu" Ester hyväksyy ja laittaa puhelimen vielä yöpöydälleen. Astun ovesta sisään ja menen työtuolille istumaan.

"Miks sää tulit?" Ester kysyy. "Aleksi ei enää vastannu mulle nii tulin kattoo mikä tilanne"
"Ai" Ester töksäyttää ja siirtää katseensa pois minusta. "Hei onks jotain käyny?" Huolestun.
"Ei ole" Ester mutisee ja ottaa puhelimensa.
"Ookko sä iha varma? Sä voit puhua mulle" Lupaan. "Onon" Ester äyskäisee. "Okei" Nyökkään epäillen. Nousen ja lähden huoneesta. Suljen oven ja suuntaan Aleksin makkarin ovelle. Koputan.

"Je m'ennuie"
948 sanaa