Everyone has their own problems [fin]

Joel or Joonas

-Olli-

Herään aamulla kun korvaani kaadetaan vettä.
"Hyisaakeli" Mutisen ja nousen istumaan.
"Heräsithän sä" Aleksi virnistää. "No heräsin" Vastaan. "Sä et ihan oikeesti herää sun herätyksiin, tosta koituu vielä ongelmia, suuria sellasia" Aleksi mutisee. Nousen sängystä. En vaihda vaatteita, koska ei minulla ole puhtaita mukana. Tänään on treenit vain bändin kesken. Esterillä ja Santulla on koulua.

Käyn hakemassa aamupalaksi keittiöstä banaanin ja sitten älyän katsoa ovelle. "Me ollaan lähössä, aijotko lähtee studiolle vai et?" Aleksi nauraa. "Khyl mhä thuun" Vastaan banaania suussani. Otan äkkiä puhelimen ja avaimet taskuun ja tungen kengät jalkaan. Aleksilla on kädessä takkini ja hän ojentaa sen minulle. "Khiitti" Kiitän. Aleksi vain virnistää ja avaa ulko-oven.

Aleksi avaa auton takaoven ja kiipeämme sinne Esterin kanssa. Kiinnitämme kaikki turvavyöt ja Aleksi kurvaa pois pihasta. Heitämme Esterin koululle ja hän heippaa meitä aika hermostuneesti. "Hyvin se menee" Aleksi hymyilee rohkaisevasti. "Muista et voit soittaa meille jos jotain käy" Huikkaan ennenkuin ovi menee kiinni. Näen ikkunasta kuinka Ester hymyilee hieman hermostuneesti ja kääntyy. Sitten Aleksi kaasuttaa studiota kohti. Eikun väärään suuntaan.

"Allu sä meet väärään suuntaan" Älähdän. "Olli mä tiedän" Aleksi nauraa. "Täh?" Ihmettelen ja taittelen banaaninkuoret. "Siinä pihassa saatto olla jotain meidän faneja tyhmä, etkai sä haluu et ne tietää mis studio on?" Aleksi hymyilee. "Aa, en" Pudistan päätäni. "Sitäpähän mäkin" Aleksi nyökkää ja kääntää rattia yhtäkkiä.
"Mitä sä teet?" Huudahdan ja paiskaudun ovea vasten. "Sori, mut nouse täs ja kävele loput matkaa, tää on se tie mistä yleensä tuut" Aleksi kertoo. "Okei" Sanon noustessani takapenkiltä ulos. "Nähään" Aleksi hymyilee.

-Niko-

Istun studion sohvalla ja selaan puhelinta. Tommi puuhaa jotain kauempana. Muut eivät ole vielä tulleet. Aleksi vie varmaan Esterin kouluun nyt. Hetken päästä pihaan ajaa Joelin auto ja Joonas hyppää pois etupenkiltä. Pojat kävelevät ovelle ja tulevat sisään hetken päästä.

"Moi!" Huudan. "Moi!" Joonas huutaa takaisen jotenkin tosi...iloisena? "Terve" Joelkin hymyilee tullessaan samaan tilaan kanssani.
"Johan sitä ollaan pirteitä" Tommi huikkaa.
"Nii" Joonas hymyilee ja istuu kauemaksi lattialle selaamaan puhelintaan. "Mikä teitä vaivaa?" Kysyn ihmeissäni. "Ei mikään ihmeellinen" Joel mutisee istuessa viereeni.

Jatkan puhelimen selaamista kunnes minusta tuntuu että vieressäni ei istu Joel vaan Joonas. Nostan katseni mutta Joel istuu vieressäni.
Pudistan päätäni yrittäen kasata ajatukseni ja keskityn puhelimeen. Ei kuitenkaan mene kauaa kun sama toistuu. Nostan katseeni taas. Joel. Keskityn puhelimeeni kunnes minun on pakko taas nostaa katseeni. Kestää hetki kunnes tajuan syyn 'ilmiöön'. Ilmiö, vittu mikä sanavalinta. Siirrän mietteliään katseeni Joeliin ja sitten Joonakseen.

"Pojat.." Sanon saadakseni kaikkien huomion. Ja niinhän siinä käy, kaikki katsovat minua.
"Miks Joel tuoksuu Joonakselta?" Kysyn silmät siristettynä. Joonas punastuu ja Joel käy hieman vaikeaksi. "Äijät" Tommi älyää ja keikauttaa päätään. "Ootteks te peuhannu?" Naurahdan. "Ei" Joel mutisee punastuen. "Miks Joel haisee sit Joonakselta?" Tommi kysyy virnistäen. "Kävitteks te samas suihkus?" Kysyn virnistäen. "Joel käytännössä asuu mun luona nykyään" Joonas myöntää. "Missä välissä?" Tommi nauraa. "No ollaan koko ajan melkee toisillamme, et ei sillee virallisesti" Joonas selventää. "Ahaaa" Tommi nyökkää.

Asiamme keskeytyy kun Aleksi astelee ovesta.
"Terve" Hän huikkaa ja tulee sohvalle. "Moi" Hymyilen. "Mitäs täällä?" Aleksi kysyy. "Mikäs tässä" Joonas vastaa. "Miks Joel tuoksuu samalle ku Joonas?" Aleksi hämmästyy. Olen juuri selittämässä Aleksille kun ovi paukahtaa auki ja Olli tulee studiolle.

"Moi" Hän hymyilee ja istuutuu sohvatuolille.
"Hei vaan sullekkin" Tommi nyökkää. "Joel haisee Joonakselta" Tommi mainitsee perään.
"Miks?" Olli kysyy. Kaikki purskahtavat nauruun ja Olli katsoo meitä ihmeissään.
"Mitä?" Hän kysyy hämillään. Selitän asian alusta Aleksille ja Ollille samaan aikaan.

"Jaahas" Olli hymyilee. "Kuinka Esteril menee? Eiks sil alkanu koulu tänää?" Tommi kysyy.
"Joo alko, m..ä vein sen kouluun ennenku tulin" Aleksi kertoo. "Okei, millä mielillä se meni?" Tommi kysyy. "Hermostunu se oli, ja eilen sitä ahdisti aika paljon...mut kaikki ok nyt" Aleksi kertoo hieman mietteliäällä ilmeellä. "No hyvä, kai se tietää et se voi puhua sulle?" Tommi huolehtii. "Joo tietää se" Aleksi nyökkää. Nyökytän päätäni ja siirrän katseeni Tommista ja Aleksista. Katseeni kiertää tilaa kunnes äkkään että kaksosemme puuttuvat.

"Nytkö ne meni panee vessaan?" Huokaan.
"Mitä vittua, ketkä?" Olli kysyy järkyttyneenä.
"Joel ja Joonas" Naurahdan Ollin ilmeelle. Olli pudistaa päätään ja Jiimme tulevat takaisin.

"Panettiko?" Vittuilen. "Ei, me käytiin juomassa vettä ja puhumassa" Joel pyöräyttää silmiään. "M-hm, en tiedä meneekö läpi" Ärsytän poikia tahalleen. "Vittu Moilanen turpa kiinni ja ala töihin" Joonas mutisee.
"Mä oon töissä, ja jos suljen nokkani- anteeksi Joel, siis suuni, niin Joel saa laulaa aivan yksin" Puhun neuraalilla äänellä. On hauskaa vittuilla.

"Ei me tarkotettu pahaa ku me pelleiltii, ei olla biologisii mut silti ollaa veljeksii" 🤟
722 sanaa