Everyone has their own problems [fin]

"Oot varmaa Olli?"

<Kuva: ig - rommi_blindchannel_fanpage>

-Olli-

Silitän Aleksin kämmentä ja juttelen tämän kanssa. Olen niin saakelin onnellinen, iloinen ja helpottunut, että Aleksi on tässä nyt hereillä sekä kunnossa. Katselen sinisiin silmiin jotka harhailevat ympäri huonetta ja jäävät välillä katsomaan omiani. Puhumme vaikka mistä taivaan ja maan välillä. Oveen koputetaan ja Tommi astuu sisään Ester perässään. Hymyilen heille ja Ester katsoo minuun ja sitten Aleksiin.

"Aleksi?" Tyttö kuiskaa. "Hereillä ollaan" Aleksi naurahtaa mutta naama vääntyy kivusta.
"Vittu vihdoin" Esterin suu kääntyy suloiseeen hymyyn ja hän tulee sängyn toiselle puolelle.
"Mul oli ikävä sua jo" Ester hymähtää. "Ois mullakin ollu sua ikävä" Aleksi vastaa. Tommikin on tullut peremmälle ja he juttelevat Aleksin kanssa. Hoitaja käy huoneessa yhdessä välissä hoitamassa Allua jotenkin. Päätän jättää Aleksin Tommin ja Esterin kanssa ja nousen. Kävelen ovelle.

"Mä meen käytävään ja hakeen ehkä jotain syömistä" Huikkaan ja suljen oven. Kävelen käytävää ja portaita alakertaan rauhassa. Katselen sairaalan elämää. Paljon eri ikäisiä ihmisiä. Muutama hoitaja kuljettaa jotain lasta sängyllä. Tyttö hymyilee minulle, hän on ehkä suunnilleen kymmenen. Pääsen alas ja kahvioon. Minulla on kamala nälkä joten ostan kahvin, leivän ja pullan. Istun alas pöydän ääreen ja avaan elmukelmukääreen leivän päältä. Alan mussutaa ja kaappaan sanomalehden eteeni. Selaan sitä ajan kuluttamiseksi ja siirryn sitten pullaan.

Kun saan syötyä ja juotua vien roskat roskiin ja palautan kahvikupin. Mitäs sitten? Lähden laahustamaan ja päädyn odotusaulaan. Istun tyhjälle penkkirivistölle. Alan seuraamaan taas sairaalan tapahtumia. Ovesta astelee sisään huolestuneita vanhempia ja itkuisia nuoria ja lapsia.

Ehkä tunnin päästä joku teinipoika tulee sisään luultavasti isänsä kanssa. Pojalla on kyynärsauvat ja jalka kipsissä. Kaksikko pääsee istumaan ja sitten tajuan mikä huppari pojalla on päällä. Meidän bändin huppari! Poika läprää puhelintaan ja mies huomaa katseeni. Hän nyökkää päätään ja minä sen jälkeen kohteliaasti hänelle. Mies sanoo jotain pojalle ja nyökkää minua kohti. Poika nostaa katseensa ja etsii luultavasti minua. Katse pysähtyy lopulta minuun ja pojan ilme on aika hämmästynyt. Se räpsäyttää silmiään ja alkaa huomattavasti innostua mutta myös jännittyä. Seuraan huvittuneena mitä tapahtuu ja poika heilauttaa kättään. Hymyilen ja vilkutan. Poika virnistää innoissaan. Poika alkaa taas selata puhelintaan joten käännän katseeni.

Istuskelen jonkin aikaa kunnes mies nousee ja lähtee vessoille. Hän sanoo jotain ja poika nyökkää. Poika jää tuijottamaan puhelintaan, kunnes tunkee puhelimen taskuunsa ja ottaa keppinsä sekä nousee. Teini lähtee kulkemaan vesipistettä kohti. Seuraan kulkua. Hyvin näyttää menevän. Poika pysähtyy, laskee kepit maahan ja ottaa muovimukin ja täyttää sen vedellä. Hän juo hetken ja yrittää sitten ottaa keppejä maasta muki toisessa kädessä. Päätän auttaa ja kävelen pojan viereen.

"Tarviiksä apuu?" Kysyn. Poika säpsähtää ja kääntyy. Ilme kirkastuu. "Öö joo, voitko sä tuoda tän mukin tonne mis mä istun?" Poika pyytää ja ojentaa mukia. "Joo voin" Hymyilen ja otan mukin. Odotan että poika saa kepit maasta ja lähtee liikkeelle.

"Mikä sun nimi on?" Kysyn ja katson ruskeatukkaista teiniä. "Pyry, oot varmaa Olli?" Pyryksi selvinnyt poika kysyy ja katsoo minuun jäänsinisillä silmillään. "Joo oonhan mä" Naurahdan ja vettä meinaa läikkyä. "Niin aattelinki, mitä sä tääl teet?" Pyry ihmettelee ja istuu penkilleen ja laskee kepit. "Aleksi on täällä" Vastaan ja ojennan mukin tälle. "Aa okei, onks sil kaikki ok?" Pyryn silmistä paistaa huoli. Aika söpöä että fani on noin huolissaan. Istun Pyryn viereen. "On sillä nytten kaikki ok, se juttelee ylhäällä sen huoneessa Tommin ja sen pikkuserkun kanssa" Kerron hymyillen.
"No hyvä, oon muuten 15" Pyry kertoo.
"Okei" Nyökkään. "Mitä sul kävi?" Kysyn viitaten jalkaan. "Auto ajo päin" Pyry vastaa purren huultaan ja tuijottaessa tyhjyyteen.
"Auts" Kuiskaan. "Jephh" Pyry nyökkää ja katse siirtyy takaisin tähän hetkeen. "Öö saanks mä sun nimmarin?" Pyry kysyy.
"Tietty saat, onks sul jotai mihin kirjottaa?" Hymyilen. "Ei itseasiassa" Pyry virnistää.
"Mä kysyn paperii joltain" Sanon ja nousen.

Käyn muutaman tyypin luona kunnes saan joltakin pikkulapsen äidiltä A4 paperin puolikkaan. Kiitän ja palaan Pyryn luokse.
"Onks sul kynää?" Kysyn ja poika ojentaa minulle mustan tussin. Teen nimmarin ja kirjoitan lappuun jotain mitä te ette nyt saa tietää, hehee. Ojennan lapun ja tussin Pyrylle.

"Kiitti ihan sikana" Pyry kiittää hymyillen leveästi. "Olehyvä" Hymyilen takaisin. "Heh, kato tää" Pyry naurahtaa ja kääntää puhelinta niin että minäkin näen. Pyryllä on iPhone joten hän on muokannut kotinäyttöään. Jokaisessa apin kuvakkeessa on joku bändin jäsen. Vähänkö söpöä. Naurahdan kun huomaan yhdessä isossa kuvassa Rommin. "Hieno" Hymyilen. "Kiitti, ootas hetki mä etin yhen jutun" Pyry vastaa. "Okei" Nyökkään ja odotan.

Hetken kuluttua Pyry kääntää taas puhelinta ja näyttää jonkun Rommimeemin. Kun tajuan sen minua alkaa naurattaa. Fanimme ovat kyllä niin huvittavia ja luovia. Ja upeita. Pääovelta alkaa kuulua tuttua puhetta ja vitsikinaa. Käännän katseeni ja Joel tönäisee Joonasta kylkeen ja Porko hiljenee.

"Moi" Naurahdan ja kaksoset tulevat eteeni.
"Moi, mitäs sä täällä haahuilet?" Joel kysyy ja asettelee läpimärkää pipoaan paremmin.
"Tulin vaa katteleen ku Tommi ja Ester on Aleksin kaa" Kerron ja huomaan Pyryn kasvoilla 'pakahdun onnesta' ilmeen. "Täs on muuten Pyry" Esittelen pojan Joonakselle ja Joelille. "Moi Pyry" Joonas hymyilee.
"Moi...saanks mä teiänki nimmarit ku sain Olliltaki?" Pyry kysyy innoissaan. "Joo jos sul on kynä ja paperii" Joel naurahtaa. "On mulla" Pyry vastaa ja kaivaa lapun esiin ja ojentaa sen kynän kanssa pojille.

Joonas ja Joel kirjoittavat nimmarit ja piirtävät jotain lappuun ja antavat sen sitten takaisin Pyrylle. "Kiitti sikana" Pyry kiittää taas ja taittelee lapun visusti talteen. "Eipämitään" Joonas hymyilee. "Pyry! Sun vuoro!" Pyryn kai isä huutelee kauempaa, hän on vissiin katsellut tapahtumia sivusta. "Joo mä tuun!" Pyry huikkaa ja nousee kyynärsauvoineen. "Kiitti iha vitusti teille" Pyry hymyilee. "Ilo on meidän puolella vai miten se menikää" Porko naurahtaa. "Oli kiva nähä, moikka!" Pyry huikkaa ja lähtee kinkkaamaan pois.

Seison hetken paikallani kunnes lähden vielä Pyryn perään. "Pyry oota" Pyydän ja poika pysähtyy. Saan hänet kiinni ja halaan tätä. Hän halaa toisella kädellään minua ja pitää toisella molempia sauvoja pystyssä. Irrottaudun.

"Moikka" Hymyilen. "Moikka" Pyry virnistää ja kääntyy. Lähden takaisin ja Joonas ja Joel tulevat mukaani yläkertaan.

"Because, I believe everything happens for a reason" 🤞
960 sanaa