Pelkuri

Luku 34: Mä olen homo

Matiaksen näkökulma:

"Äiti, isä ja Helinä, mun pitää kertoa teille jotain", aloitan. Istun olohuoneen sohvalle, kaikki hiljenevät. Helinäkään ei sano mitään. Se katsoo keskittyneesti telkkaria, mutta se selvästikin kuuntelee.

"Ai nytkö sä tulet viimein kaapista?" kysyy äiti naurahtaen. Mä katson sitä hämilläni.

Mitä helvettiä?

"M-miten sä tiedät?" änkytän hämmentyneenä, kurkustani on vaikeaa saada sanoja ulos. Kauanko se on tiennyt? Kuka muu tietää?

Olenko mä niin läpinäkyvä? Onko mun otsaan kirjoitettu 'kaappihomo'?

"Luuletko etten mieti mitään jos tanssitte hitaita keskellä meiän olkkaria, sulle on yhtäkkiä ilmestynyt fritsuja kaulaan ja sä muutenkin katot sitä kuin kultapokaalia?"

Kultapokaalia? Mä kyllä katson Reneä ihan samalla tavalla kuin kaikkia muitakin, äiti vain liioittelee.

"Eli haittaako se?" mä kysyn epävarmana. Äiti katsoo mua sen näköisenä, että olen kysynyt tyhmänkin kysymyksen.

"Ei tietenkään, oot sellanen minkälainen oot. Me tuetaan sua isän kanssa jokatapauksessa ja ollaan ylpeitä susta. Ei sillä oo meille väliä tykkäätkö pojista, tytöistä, vai mistä nyt ikinä tykkäätkään jos tykkäät, kunhan oot onnellinen", äiti sanoo hymyillen. En voi sille mitään vaan purskahdan itkuun.

"Matsi miksi sä itket?" Helinä kysyy hädissään ja juoksee mun syliin. Se kietoo kätensä mun ympärille.

"Oon vaan niin helpottunut", sanon, jolloin Helinä kurtistaa kulmiaan.

"Mä en ymmärrä mistä te puhutte koska mäki meen välillä kaappiin ja tuun sieltä ulos, mutta mäkin oon ylpeä Matsista", Helinä ilmoittaa iloisena. Naurahdan sille, kyyneleet edelleen silmissä. Pyyhin ne pois nopeasti.

Helinä ei liiku mun sylistä.

"Mä ja Rene seurustellaan", selitän Helinälle yksinkertaisesti. Sen kasvoilla ei ole edes hämmennystä.

"Milloin on häät?" Helinä kysyy innoissaan, silmät lähes loistaen.

"Häät?" mä toistan lähes kauhuissani. Helinä sädehtii. Se nousee ylös ja leikkii tanssivansa valssia.

"Ehkä me ei nyt kumminkaa ihan vielä mennä naimisiin", sanon Helinälle, joka huokaisee pettyneenä.

"Entä huomenna?" Helinä kysyy iloisena taas, pudistan päätäni.

"Ei sitten", hän mutisee, kuin maansa myyneenä.

"Matias muuten, mulla ja isälläkin on sulle asiaa", äiti sanoo ja mä jähmetyn. Mitä nyt?

Mitä mä nyt olen tehnyt?

"Kesälomaanhan on pari viikkoa enää, niin me ajateltiin lähteä yhteiselle perhelomalla viikoksi", äiti selittää ja hymyilee isälle.

"Okei?" mä sanon hiukan kysyvästi.

Helinän into tulee takaisin ja se pomppii ja hyppii ympyrää.

"Me mennään jonnekkin hotelliin ja kaikkea kivaa!" Helinä kertoo innoissaan. Mun naama on peruslukemilla, mä en tiedä miten mun pitäisi suhtautuu tähän.

Toisaalta, mä haluan lähteä, mutta en halua jättää Reneä tänne yksin, varsinkin kun meidän suhde on vasta niin tuore.

"Ainiin, sanoinko jo, että voit pyytää Renen mukaan?" äiti kysyy hymyillen, se selvästi jätti sen tahallaan kertomatta.

"Oikeesti?" mä kysyn innoissani ja äiti nyökkää.

"Meettekö siellä naimisiin?" Helinä kysyy toiveikkaana.

"Helinä lopeta jo", ärähdän.

Sitten hän laahustaa pois olohuoneesta ja paiskaa oven kiinni perässään, aika suurella voimalla ottaen Helinän iän huomioon.

Renen näkökulma:

"Uuu kuka toi oli", Leea kysyy tullen mun huoneeseen innoissaan. Se ei näytä pystyvän olemaan paikallaan, joten se tyytyykin kuljeskelemaan ympäri mun huonetta.

"Matias", vastaan ärsyyntyneenä, sillä yritän keskittyä kerrankin läksyihin.

"Kuka on tämä hyvännäköinen Matias?" kysyy Leea uteliaana ja sana 'hyvännäköinen' särähtää mun korvaan. Leea istuu mun nahkasohvalle, joka pitää kummalliselta kuulostavan äänen.

"Hyvännäköinen Matias on mun poikaystävä", sanon hiukan vihaisena, jolloin Leea kikattaa rennosti.

"Ei hätää, en mä oo viemässä sun poikaystävää", Leea ilmoittaa. Pyöräytän sille silmiäni ja alan ahertaa matikkaa.

Leea istuu hiljaa ja saan tarpeekseni, heitän kynän päin seinää.

Leea katsoo parhaaksi lähteä ja jättää mut yksin tekemään läksyjä.

Mun puhelin tärisee, avaan sen.

Matias: Moii Rene

Rene: Moi Matsi, teen läksyjä, joten oliko jotain asiaa?

Matias: Onko läksyt tärkeempiä ku mä :(

Rene: Mähän rakastan läksyjä!!

Matias: Haha
Matias: Oon huomannu

Rene: Mikä tän tehtävän vastaus on?

Matias: Minkä?

Rene: S. 147 t. 824 A)

Matias: 3

Rene: Ootko varma?
Rene: Mä sain 54...

Matias: trust me, mulla oli matikka kymppi,

Rene: Mikä aine sulla ei ois kymppi?

Matias: Liikunta?
Matias: Ei vaa, kyllä sekin oli :P

Rene: Nörtti (; <3

Matias: Mull oli itseasiassa asiaakin...

Rene: Ihmisten jättäminen tekstiviesteillä on halpamaista

Matias: :D Ei ku aattelin, et haluaisitko tulla mun perheen kaa tekee jotaa viikooks kesälomall
Matias: Me mennää hotelliin ja tehään kuulemma jotain
Matias: Äiti sano et voin kutsuu sut mukaa

Rene: Mä kysyn Enniltä kun se tulee

Matias: Joo, kerro sitten mitä se sano. Mä meen nukkumaan.

Rene: Nyt jo?

Matias: Joo, öitä.

Rene: Öitä❤

Matias: 🌈

Rene: Miksei sydäntä? :(

Matias: Öitä 🌈💕