kiss my sins away

part 75 : pretty but psycho

"No miks se ois pitäny tietää? Ei se oo tärkeetä."

"Ai ei oo tärkeetä? Tajuutko miten paljo se ois helpottanu jos oisin tienny et sä tunnet jonkun muunki lestadiolaisen", vastaan hiljaa. Jostain syystä minua alkaa hävettää, kun sanon tuon sanan ääneen. Tunnen oloni taas siksi uskovaiseksi reppanaksi, joka en halua olla. Anton ei vastaa mitään, hän vain kohauttaa olkiaan uudestaan ja minua alkaa ärsyttää. "Meen nyt sinne katolle. Jos mua ei näy nii oon varmaa hypänny alas ku oot noin helvetin vajaaälynen."

En anna Antonille mahdollisuutta vastata, kun sujahdan jo ovesta ulos rappukäytävään. Kadun sanojani heti, mutta ottaa päähän että Anton ei ymmärrä kuinka herkkä tuo aihe minulle edelleen on. Ja tuntuu vielä tuhat kertaa pahemmalta riidellä siitä, se on viimeinen asia mitä haluan. Juoksen portaat ylös katolle ja istahdan katon reunalla olevaa seinämää vasten. Etsin Sirun numeron viimeksi soitetuista puheluista. Puhelin ei ehdi tuutata montaa kertaa, kun kuulen jo siskoni tutun - ja niin rakkaan - äänen.

"Heeeei girl!" Siru puhisee luuriin. "Luulin jo et oot unohtanu mut ku ei kuulu mitään."

"En unohtais ikinä, ja sitä paitsi me nähtiin eilen", muistutan ja hymy nousee samantien korviin. "Mitä sä oikeen teet ku puuskutat tollee?"

"No vittu", Siru huokaisee enkä voi olla tirskahtamatta hänen kiroilulleen, jota ei kovin usein kuule. "Marius paskaperse pakotti mut pesee sen auton käsin. KÄSIN! Tossa se vaa nauraa mulle vieressä ku jynssään ja se ite vetää kaljaa. Sun miehes ostaa sulle Guccin vöitä ja mun mies on tollanen laiska apina."

Kuulen Mariuksen naurun taustalta. "Moi Saara! Ei se nyt ihan noin menny, sun siskos hävis vaa meiän vedon."

"Minkä vedon?" kysyn ja alan nauraa, kun kuulen heidän väittelevän puhelimen toisessa päässä. Siru karjuu Mariukselle vedon olleen ihan typerä ja turha, ja Marius väittää sen olleen täysin validi. Siru selittää kuinka he löivät vetoa siitä että paikkakunnallamme oleva tunnettu juoppo (joka tunnetaan paremmin nimellä Tatti) ostaa S-Marketista sikspäkin. Siru oli siitä niin varma, että löi vetoa Mariuksen auton pesusta, mutta Marius oli väittänyt vastaan. Loppupeleissä Tatti ostikin kaupasta vain Nalle-kaurahiutaleita ja askin punaista Marlboroa. "Joten siks mä täälä nyt hinkkaan tätä romua. TATIN TAKIA! MIETI! Jouduin myös tässä konkurssissa maksaa Mariuksen sikspäkin jota se nyt tossa litkii ku joku hiton kuningas voikukka korvan takana. Tuu jo takas, täällä on ihan paskaa ilman sua."

"Voisinpa tulla", vastaan apeana ja pala nousee kurkkuuni. Kunpa voisin vain mennä kotiin ja olla niin kuin aina ennenkin. Mutta tosiasia on se, etten pysty nukkumaan niin lähellä kotiani, jonne en ole tervetullut. "Saitteko sovittua teiän riidat?"

"Oota", Siru sanoo ja kuulen hänen ilmoittavan Mariukselle nyt olevan lakisääteisen siskon kanssa juoruilutauon aika. Marius hyväksyy sen sillä ehdolla, että saa käydä hakemassa pesusienen, jolla Sirun on hinkattava autoa seksikkäästi. Nauran ääneen, kun kuulen Sirun kiroilut ja lopuksi dramaattisen aivan sama senki ääliö -tiuskaisun ja hetken päästä Siru palaa takaisin linjoille. "Ootko vielä sielä? Kuulitko ton?"

"Kuulin."

"Vittu mikä sika! Kerro miten teillä menee? Joko Anton on ostanu sulle Louis Vuittonin laukun?" Siru sanoo ja kuulen hänen sytyttävän tupakan. Onneksi otin Antonin hupparin, sillä sen taskusta löytyy vajaa tupakka-aski. Juuri tätä tarvitsin. Sytytän itsekin omani.

"Ihan hyvin menee, kai. Äsken tuli vähän riitaa, mut arvaa mitä?"

"OOT RASKAANA???!"