Don't wanna be lonely, just wanna be yours {YoonMin}

11: Bileet

|Jiminin nk|

Hätkähdin. Yoongin huulet olivat omillani. Ne tuntui todella pehmeiltä. En tiedä mitä tehdä joten seisoin vain paikoillani puna poskilla. Pian tunsin kuinka Yoongin kädet olivat minun perseellä. Siinä kohtaa tönäisin Yoongin pois. "Mitä vittuu sä teet?!" huudahdin ja katsoin Yoongia syvälle silmiin.

Hänen silmänsä loisti kuin aurinko. "No aattelinpa vaa koskee sun takamusta" Yoongi totesi ja hymähti. Yoongi oli juuri lähdössä kunnes heitti lapun mun käteen. "Tuun hakee sut kuudel" Avasin lapun ja siinä oli bile ilmoitus. Bileet?! Minä Park Jimin bileisiin? Oh hell no!

Tuijotin lappua koko matkan. Bileet ei ikinä tiedä hyvää. Humalaisia ihmisiä ja nuoleskelevia nuoria. Ei ihan mun juttu mutta Yoongi tappaisi mut jos en menisi. Katsoin nopesti kelloa ja se oli 16:30. Minulla olisi enää puoltoista tuntia aikaa valmistautua joten aloin juosta nopeasti kotiin.

Saavuin rappuuni ja näin pari poliisia siinä. "Hei anteeksi. Oletteko nähnyt sellaista henkilöä kuin Min Yoongi?" Sydämeni alkoi pumpata kovaa. Yoongi oli tehnyt todella oksettavan teon mutta uskon että hän sai jonkun kohtauksen tai jotain. "E-Ei, en ole" sanoin poliiseille. He pahoittelivat häiriötä ja lähtivät pois.

Saavuin kämpille ja aloin nopeasti valitsemaan vaatteita. Se oli todella vaikeaa sillä minulla oli tosi paljon pastelli vaatteita eikä niistä mikään sovi bileisiin. Päätin mennä isäni kaapille ja otin sieltä mustan hupparin. Se oli hieman iso mut nyt näytän ainaki coolilta, kai.

Otin omasta kaapista revityt mustat farkut. Wow olin koko mustassa. Tämä tuntui hieman oudolta mutta mitä vaan Yoongin takia. Päätin syödä vielä jotain ennen kuin lähtisin odottamaan Yoongia. Tein pari leipää ja söin ne 5 minuutissa.

Pian kello oli jo kuusi ja kiiruhdin äkkiä alas. Yoongi kurvasi pihaan älyttömällä vauhdilla. "Tuu nopee! Meil on kiire" Yoongi huusi ja avas oven mulle. Kaukaa kuulin poliisiautojen sireenien huudon. Poliisit oli nähnyt Yoongin. Minua pelotti. Halusinko riskeraata elämäni tällä? Vitut! Me elätää vaan kerran.

Hyppäsin autoon ja Yoongi lähti avamaan jo ennen ku sain edes tyrvavyötä kiinni. Me mentii sairasta ylinopeutta. Minua pelotti ihan sairaasti. Halusin itkeä mutta en viittiny. "Mennää vähä eri reittii et saadaa noi helvettii meiän perästä" Yoongi sanoi ja kurvasi auton jonneki metsätielle. Tunne oli kuin suoraan jostain rikos sarjasta.

Katsoin sivupeileihin ja edelleen 2 poliisiautoa oli perässämme. "Ne on edellee meiän takana" Yoongi nyökkäsi todella pelottava ilme kasvoillaan. Hän painoi kaasua pohjaan. Pian poliisit oli jäänyt meidän taakke. Hymyilin sillä me oltiin turvassa, ainaki hetken.

Pian me saavuttii ison talon pihaan. Pihalla oli paljon ihmisiä koulusta. Yoongi nousi autosta pois. Vedin henkeä ja nousin myös. Luoksemme käveli minua pidempi jätkä. Hän tervehti Yoongi. "Katos Park Jimin. Säki päätit tulla mun upeisii bileisii. Mä oon Kim Namjoon" Tuo nimi kuulosti tutulta. Ehkä olin joskus kuullu tuon nimen.

Kävelimme sisälle Yoongin kanssa ja bileet voisi alkaa.

•

Hei kaikki taisteluhelikopterit. Jimin tulee btw "vähän" muuttuu tän osan jälkee ;) Jimppa ei oo koht enää mikää äidin pikku poika >;)

~CuupOfTaae☕