Kolmen Kuun Valtakunta

76. Kuningattaren lupaus

– On, rikolliset pyörittävät sitä, Gabriel totesi virnistäen minulle samalla, huomattuaan kuinka katselin häntä palvovasti.

En sanonut enää mitään, sillä aivoni löivät tyhjää. Olin vain hiljaa ja tuijotin kuningasta, jonka sormet löysivät tiensä kaulalleni. Hän silitti ihoani hellin ottein, painaen kätensä niskaani vasten. Hän nojautui minua kohti hitaasti, katsellen minua koko ajan silmiin. Hänen toinen kätensä painautui vasten vyötäröäni ja suljin vaistomaisesti silmäni.

Henkäisin syvään, kun Gabriel painoi höyhenen kevyitä suudelmia kaulalleni. Hän veti minut lähemmäksi itseään, antaen käsiensä hyväillä kehoani, joka oli odottanut kuninkaan kosketusta aivan liian kauan.

Kiedoin käteni Gabrielin ylävartalon ympärille ja painauduin häntä vasten. Käänsin päätäni hieman sivuun, paljastaen kaulani kokonaan kuninkaan huulille, jotka seikkailivat ristiin rastiin ihollani.

Jokainen suudelma, jonka hän painoi kaulalleni kieli odotuksesta, ikävästä ja tunteista, jotka kuningas oli kätkenyt sydämeensä.

Hän piteli minua itseään vasten aivan kuin hän olisi pelännyt minun särkyvän. Hänen hellä kosketuksensa sai minut työntymään kovemmin vasten hänen rintakehäänsä, jossa tunsin vahvan sydämen sykkivän kiivaana.

Gabrielin hengitys kutitteli poskeani, kun hän siirtyi jokaisen suudelman myötä kohti huuliani. Ne hapuilivat ilmaa, odottaen malttamattomana suudelmaa, jota ei kuitenkaan kuulunut.

Tuhahdin hieman ja sain kuninkaan naurahtamaan. Hän jälleen kerran leikki minun kustannuksellani, antaen minun odottaa sitä, että hän suutelisi minua.

– Joku on innoissaan, Gabriel mutisi korvaani vasten saaden minut vain hymähtämään.

– Älä kiusaa minua, kuiskasin anovasti.

Minun ei tarvinnut sanoa mitään muuta. Gabrielin huulet painautuivat voimalla vasten omiani, saaden silmäni rävähtämään auki. En ollut koskaan ennen tuntenut sellaista tunnetta, kun olin suudellut kuningasta. Se oli jotain uutta, jotain sellaista mitä en ollut ennen kokenut.

Kipinöitä ihollani, tähtiä silmissäni, ruusujen tuoksu nenässäni. Kaikki aistini heräsivät eloon yhden nanosekunnin aikana. Jokainen pieni osa kehostani havahtui tähän hetkeen, ihan kuin olisin vasta äsken herännyt koomastani.

Se oli jotain sellaista mitä en osannut edes selittää, en vaikka olisin käyttänyt kaikki tietosanakirjan sanat. Mutta sen minä tiesin, että se suudelma kertoi tarinaa, tarinaa rakastavaisista, jotka kohtasivat toisensa jälleen kerran.

Koko kehoni värähti, kun vastasin kuninkaan suudelmaan kerta toisensa jälkeen. Me suutelimme ikuisuudelta tuntuvan ajan, ja se oli mahtavaa.

Sydämeni meinasi pakahtua rinnassani, kun yritin käsitellä mielessäni kaikki ne tunteet. jotka vilistivät kovaa kyytiä kehoni lävitse. Mutta en ehtinyt ajatella mitään, kun Gabriel painoi minut sängyn pehmeää pintaa vasten.

Kuningas tuli päälleni suudelmien muuttuessa nopeasti vaativimmiksi. Hän ei antanut minulle tilaisuutta vetää henkeä, vaan hän piti minut otteessaan kuin yrittäen tukahduttaa minut suudelmillaan.

Painoin käteni Gabrielin rintakehän päälle ja työnsin hellästi häntä pois päältäni. Hän säpsähti hieman, rikkoen suudelmamme nopeasti.

Kuningas veti syvään henkeä samaan tahtiin minun kanssani. Hän hymyili hieman, antaen kätensä valua poskeani pitkin kohti mekkoni kaula–aukkoa.

– Minulla oli vain hetki aikaa toimia, ennen kuin olisit ollut ikuisesti mennyttä, Gabriel kuiskasi painaen suudelman kaulalleni, – minä...minä annoin sinulle vertani, hän mutisi vasten ihoani.