Step Brother

20 // Et sitte ikinä soittanu?

Siinä seisottuani tovin varjoissa alkoi liikkumaan joku. Aloin perääntymään vaistomaasti, kunnes pakitin jotakin päin. Se oli yksi iso lihaksikas vartijan näköinen mies, jolla oli mustat vaatteet ja tummat lasit, jotta en nähnyt hänen silmiään. Mies ei ottanut minusta kiinni vaan esti pääsyni pois rakennuksesta oven kautta. Olihan siellä rikkinäisiä ikkunoita, mutta niistä en hyppäisi kun vain jos olisi pakko! Varjoissa liikkunut mies tai voisiko sanoa miehenalku käveli minua kohi, kunnes menin täydelliseen shokkiin kun näin hänen kasvonsa. Hän oli William. William Jokela, se sama ihminen jonka viereen erehdyin pari viikkoa sitten. Hänen kasvoiltaan paistoi myös yllätys, mutta ei läheskään niin voimakkaasti kuin minun.

"Et sitte ikinä soittanu?" William kysyi. Hän näytti hieman pettyneeltä. Ainiin... olin luvannut soittaa hänelle, mutta se jotenkin vain jäi Rasmuksen ja minun suhdesotkujen takia.

"Kyllähän mä soitin.. en mä muuten olis tässä", vastasin naurahtaen. Tajusin ettei ehkä olisi pitänyt mennä sanomaan tuollaista, vaikka olihan se nyt vähän hauska, vai?

"Jaa.. mutta nyt kysymys on mitä olet valmis tekemään sen tonnin eteen? Mutta muista myös, etten minä luvannut, että ehtisit saamaan sen tonnisi viikossa.." William puhui minulle kuin joku 'ammattilainen'.

"Melkein mitä vain.." vastasin aika epävarman kuuloisena. William naurahti ja pudisteli sen jälkeen päätään.

"Hyvä on. Mutta muista, että et saa kertoa tästä tapaamisesta kenellekkään tai muuten.." William sanoi ja näytti kaulankatkaisu merkkiä. "..ymmärrätkö?" Hän kysyi ja katsoi minua tiukasti silmiin. Nyökkäsin hänelle ja sen jälkeen William käveli takaisin varjoihin. Jäin katsomaan häntä, kunnes en enää erottanut häntä. Käänsin pääni taakse päin jossa ovi sijaitsi ja onnekseni huomasin, että se mies 'vartija' oli jossain vaiheessa kadonnut sieltä. Huokaisin helpotuksesta, sillä en todellakaan olisi halunnut hypätä jostain ikkunasta. Ojensin käteni ja aukaisin vanhan ison oven.

~~~~~~

Kello oli jo 2 aamuyöllä. Olin kävellyt jo noin kaksi tuntia. Olin varmaankin kävellyt jossain vaiheessa ohi jostain risteyksestä, sillä minulla ei ollut mitään haisua missä olin. Asiaa ei todellakaan auttanut se, että puhelimeni oli kuollut noin tunti sitten joten Maps:sistä ei olisi nyt apua minulle. Tiedän, että se hienompi asuinalue jossa uusi kotini sijaitsi ei ollut ihan keskustassa vaan itseasiassa aika kaukana siitä. Pian tunsin käden laskeutuvan olkapäälleni ja pian joku vetäisi minut ympäri aika kovakouraisesti..

Kuka se on? Olisiko arvauksia? :)