A/N: Sisältää tekstiä joka ei sovellu ihan nuorimmille, joten lue omalla vastuulla!
***
Ulkona Anton istuu edelleen samassa paikassa ja Dani nojailee paalua vasten. Heillä näyttää olevan hyvä meininki. "Huh, ootte molemmat vielä hengissä", sanon ja istun Antonin viereen.
"Just ja just", Anton sanoo ja huomaa hupparin välistä pilkistävät pitsibraletet ja luo minuun merkitsevän katseen puolihymyllä höystettynä. Hänen ei tarvitse edes sanoa sitä ääneen, kun tiedän jo mitä hän ajattelee. Olen hänen mielestään seksikäs, eikä siihen tarvittu muuta kuin hänen vanha kulahtanut huppari ja pitsirintsikat. Ei tuntikausien meikkausta tai satojen eurojen huultentäyttöä.
Teki kyllä tiukkaa, etten purskahtanut räkänauruun heti sen jälkeen, kun laitoin pukkarin oven kiinni. Kerrankin, vittu kerrankin vaatevalintani osui ihan täysin nappiin. Olen ollut yhtä hymyä sen jälkeen. Rosan on turha yrittää lannistaa minua jollain Antonin ostamilla hikisillä rintsikoilla, minäpä omistan hänen tärkeimmän vaatekappaleensa. Hah! Siitäs sai.
Minun tekisi niin mieli sanoa mahtavasta letkautuksestani, mutta en kehtaa. En tiedä mitä Anton on mieltä sellaisesta kukkoilusta, joten jätän kertomatta. "Mistä te puhuitte ku ette puhu enää?"
"Muisteltiin täs vaa menneitä", Dani sanoo hymyillen.
"Ai niinku sitä et oot tehny sitä samaa röökinussimistemppua tytöille jo 13-vuotiaasta asti?" minun on pakko kysyä. Dani menee punaiseksi ja katsoo Antonia ilmeellä, joka huutaa lausetta oletko vittu tosissas. Anton pidättelee naurua vieressäni.
"Oliks ihan pakko?"
"Sori bro, en vaa haluu et sä teet sitä mun muijalle", Anton sanoo ja päästää naurunsa vihdoin ilmoille. "Onhan se nyt smooth veto, pakko myöntää. Oot saanu mimmit aina iholle tol tempul."
"Tiedän", Dani virnuilee ylpeänä, eikä punastumisesta ole enää tietoakaan. Hän heiluttelee tupakka-askiaan. "Saara, haluuks nussii?"
"Joo -", sanon ja käännän katseeni poikaystävääni. "- Antonia."
Anton myhäilee voitonriemuisena ja laskee käsivartensa harteilleni. Anton napsauttaa omasta askistaan minulle tupakan ja sytytän sen hänen palavasta tupakasta. Dani pyörittelee silmiään. "Vittu te ootte kyl söpö pari", hän sanoo huokaillen. "Tai no Saara on, Anton on vaa yksinkertasesti ruma."
"Puhu vaan omasta puolestas", Anton tuhahtaa ja nousee ylös. He alkavat leikkimieliseen painimatsiin ja Dani jää alakynteen samantien. He nauraa räkättävät Danin yrittäessä huutaa apua minulta, Anton huutaa että ei saa tulla väliin, ja minä nauran vieressä. Tulen niin onnelliseksi heidän lapsenmielisyydestä ja naurusta ja varsinkin siitä, että he eivät alkaneetkaan sotajalalle. (Vaikka tällä hetkellä tilanne ei näytä siltä, kun Anton painaa Dania nurmikkoa vasten jollain jujutsu-lukko-otteella ja Dani huutaa kurkku suorana, kuinka kusipää mulkku Anton on.) Nauran myös sille faktalle, että Dani sanoi ettei päivän suunnitelmiin kuulu vanhalta kaverilta pataan saaminen, ja nyt hän makaa maassa naama punaisena. Heistä kyllä huomaa kilometrien päähän, että he ovat tunteneet pikkupojista lähtien.
"Mistä mä jäin paitsi?" Rosa pyyhältää pihalle. Voi helvetti. Hän sipsuttaa portaat alas ja pojat lopettavat saman tien paininsa. Tunnen Antonin kiusaantuneisuuden. Ja omani. Luultavimmin myös Danin. Rosa on pukenut ylleen selvästi parastaan; minikokoinen uutuuttaan hohtava valkoinen croptop (josta nämä surullisenkuuluisat Antonin ostamat rintsikat näkyy läpi) ja farkkushortsit persvakoon vedettynä. Ja kiilakorot. Voi luoja.
"Et mistään", Anton sanoo ja tulee heti luokseni kuin suojellakseen minua. Hän tarttuu minua kädestä. "Me oltiin just lähös."
"Ooks menos Stadiin päi? Punkkaatsä taas Silvial?" Rosa kysyy katse niin tiukasti Antonissa, että jos en tuntisi Antonin käden puristusta omassani, voisin oikeasti luulla olevani näkymätön. Rosa todella saa pelkällä läsnäolollaan minut tuntemaan oloni säälittäväksi ja arvottomaksi ihmispaskaksi. Onneksi Anton pitää minua kädestä, se antaa minulle elinvoimaa ja rohkeutta, vaikka Rosa ei ole sitä huomaavinaankaan.
Minua inhottaa se, että Rosa näköjään tietää Silvian asunnon. Tottakai hän tietää, hän tuntee Antonin varmasti läpikotaisin, seurustelivathan he kuitenkin kaksi vuotta. Vaikka kuinka Anton sanoo, ettei minun tarvitse olla Rosasta huolissani, en voi sille mitään. Tuntuu musertavalta ajatella, että hänkin on joskus viettänyt siellä aikaa. Samoissa lakanoissa. Samassa suihkussa. Ehkä minun todella olisi pitänyt alkaa seurustella Oton kanssa, hänellä ei ainakaan ole yhtäkään exää josta olla mustasukkainen. Se ei musertaisi minua. Otto tekisi sen ihan itse.
"Moikka", Anton sanoo tylysti ja kääntyy vetäen minut mukanaan ja jättää ihan täysin huomioimatta koko Rosan. Olen kuin puulla päähän lyöty, Anton ei todella voi sietää Rosaa silmissään. Joudun laittamaan käteni suuni eteen etten vain purskahtaisi nauruun.
"Moikka vaan", kuulen Danin hörähtävän, hän on selvästi ylpeä Antonin ignooraustaidoista. Niin kuin minäkin. Puristan Antonin kättä kovempaa ja käännyn sanoakseni heipat Danille. Hän vilkuttaa minulle ovelta ja katoaa sisään. Vilkaisen vahingossa Rosaan päin, ja hän mulkaisee minua niin ilkeästi, että vatsassani muljahtaa.
"Huomiseen", Rosa sanoo leuka pystyssä samalla tavalla kuin minä aiemmin ja se aiheuttaa kylmiä väreitä selkääni pitkin. Käännän katseeni pois ja rukoilen mielessäni, että hän vääntäisi nilkkansa noilla kiilakoroilla eikä voisi tulla enää töihin.
Saavumme juna-asemalle todella nopeasti. Anton käveli niin pikavauhtia, että minun olisi ollut vaikea pysyä hänen perässään, jos hän ei olisi puristanut kättäni niin tiukasti. Juna-asemalla ei ole meidän lisäksi kuin joku vanha pappa ja teiniporukka. Juna tulee kymmenen minuutin päästä, ja Anton ostaa aseman automaatista kokiksen.
"Älä anna Rosan juttujen mennä ihon alle", Anton sanoo ja ottaa huikan. En haluaisi enää puhua Rosasta, mutta yhdestä asiasta minun on pakko kyllä vielä mainita.
"Teillä oli kuulemma niin hauska päivä" - nostan rintaani koholle ja törrötän huuliani - "Siis Anton on kyl nii läppä! Me vaan pelleiltiin tuol koko päivä!"
Antonin suusta purskahtaa vähän limua. "Mitä vittua, sanokse noin?"
"Joo."
"Ei helvetti mikä ämmä. En mä ees nähny sitä ku pari kertaa, ku mut passitettii onneks ulkohommiin melkee heti. Se vaa ite yritti heittää läppää siin mut mä vaa laitoin kuulokkeet korviin ja jatkoin duunii."
"Arvasin." Puuttuuko Rosalta aivot ihan kokonaan? Käsittämätöntä. Ihan kuin minä ja Anton emme puhuisi päivän tapahtumista keskenään. Mehän asumme yhdessä. Olemme pariskunta. Minusta todella tuntuu, että voitan tämän taistelun mennen tullen. Hän ei edes yritä, ettei jäisi valheistaan kiinni. "Se sano myös et oot ostanu sille lahjaks alusvaatteet."
"Öö mitä?"
"Sellaset pitsiset vaaleenpunaset", sanon ja vedän vaivihkaa hupparin vetoketjua kiinni. En enää ole yhtään niin itsevarma, kun olemme ihmisten ilmoilla. "Kunnon pornoliivit, se sielä meikkaili pelkästään ne päällä."
"Jaahas", Anton naurahtaa. "Kerran maksoin sen nettikauppatilauksen ku sen kortti jäi himaan. Ehkä se osti ne sillon tai sit se keksii päästään noit juttui."
Hän vetää minut itseensä kiinni ja tarttuu hupparin vetoketjuun. "Älä laita sitä kiinni. Näytät vitun hyvältä." Hän hitaasti vetää sitä alemmas samaan kohtaan, missä se oli. Tiedän, että hän haluaisi vetää sen kokonaan alas, hänen silmiensä loiste paljastaa sen. Hän siirtää kätensä hitaasti vetoketjulta hupparin nauhoille ja siitä hupun reunoille. Tunnen saman tien sykkeeni kiihtyvän. Hän tarttuu huppuuni hellän voimakkaasti ja vihdoin suutelee minua. Koko asema tyhjenee mielessäni. Suudelma on niin täynnä intohimoa, että minusta tuntuu kuin emme olisi tehneet sitä päiväkausiin. Tämä oli juuri se, mitä tarvitsin tämän aivan liian toiminnantäyteisen työpäivän päätteeksi. Häntä suudellessa unohdan kaikki pahat asiat maailmassa ja kaikki on hyvin.
"Miten sä voit olla noin kuuma jossai helvetin kulahtanees hupparissaki?" Anton mutisee huuliani vasten. "Ootas ku päästään himaa."
"Mitä sielä tapahtuu?" kuiskaan takaisin. Tiedän suurin piirtein mitä hän aikoo, mutta rakastan kuulla sen hänen suustaan, hänen ihanalla käheällä äänellään.
"Ekaks mä otan sult tän hupparin pois", hän sanoo hiljaa ja sormeilee ihoani sen vetoketjun viereltä. "Sit mä haluun nostaa sut mun syliin ja suudella sua täältä", hän upottaa kasvonsa kaulalleni ja painaa sinne helliä suudelmia. Pelkään oikeasti alkavani huohottaa tässä keskellä juna-asemaa. Hänen huulensa ja hengityksensä kaulaani vasten saavat minut sekoamaan. "Ja sit mä haluun laskee sut sohvalle, ja ottaa sult nää housut pois", Anton kuiskaa miltei äänettömästi korvani juureen ja siirtää kätensä lantiolleni. Voi luoja.
"Mitä sen jälkeen?" kysyn hengästyneenä. Anton nostaa kasvonsa kaulaltani ja hymyilee pienesti. Hänen liekehtivät tummanruskeat silmänsä aiheuttavat jotain käsittämätöntä tunnetta, mitä en voi sanoin kuvailla. Se on jotain niin suurta ja intohimoista, ettei sille ole olemassa sanoja. Hän nuolaisee huuliaan ja jatkaa: "Sit mä haluaisin maistaa sua."
Vatsanpohjassa läikähtää jälleen, mutta tällä kertaa hyvällä tavalla, ja vatsan lisäksi läikähdys tuntuu myös hieman alempana. Todella voimakkaana ja odottavana. Mieleeni muistuu, miten uskomattoman ihanalta Antonin kosteat sormet tuntuivat sisälläni, niin entäs sitten hänen kielensä? Minusta tuntuu, että pian räjähdän kiihkosta. Anton huomaa sen, ja hän vetää minut sivuun suuren mainostaulun taakse ja upottaa kätensä hiusteni lomaan. Tiedän olevani julkisella paikalla ja tiedän täällä olevan kaikki mahdollisuudet saada paheksuvia katseita, mutta tiedän myös sen, että haluan Antonia enemmän kuin mitään. Haluan häntä niin paljon enemmän kuin olla muiden silmissä siveellinen. Yhtään epäröimättä painan huuleni hänen huulilleen ja saman tien tunnen hänen intohimoisen kielensä omaani vasten. Henkäisen, kun kuvittelen hänen kielensä pehmeyden jonnekin ihan muualle.
"Se.. ois.. ihanaa", saan sanottua suudelmien välistä. Anton nostaa päätään ja katsoo minua ripsiensä lomasta ihanilla ruskeilla silmillään, jotka ovat täynnä himoa ja jännitystä. Rakastan sitä, kuinka hänen katseen ja kosketuksen alla en tunne oloani tippaakaan siveelliseksi uskovaiseksi, jonkalaisena minua on koko elämäni pidetty. En halua olla sellainen. En ole sellainen.
"Can't wait", Anton virnistää ja iskee silmää. Koko vartalooni leviää kylmiä väreitä, kun hän tekee noin. Juuri kun olen aikeissa suudella häntä uudestaan, niin juna saapuu. Anton laskee kätensä hartioilleni. "Eiköhän lähetä himaa."
***
Jalkani tuntuvat joka askeleella painavammilta, mitä lähemmäs saavumme kesäkotiamme. Väsähdin junamatkalla aivan totaalisesti. Se oli täynnä kiljuvia lapsia, vieressämme istui puhelimeen huutava keski-ikäinen nainen ja kaiken kukkuraksi ilmastointi posotti tulikuumaa vaikka ulkona on melkein 30 astetta. Työpäivä todellakin teki tehtävänsä, en olekaan ihan niin hyvässä kunnossa kuin ajattelin. Ehkä Dani on oikeassa siinä etten jaksa olla yhtä reipas enää parin viikon päästä.
"Arvaa mitä, Anton", vaikeroin Silvian ovella ja hieron toisella kädellä kipeätä olkapäätäni. "Mä en jaksakaan nyt panna."
Anton purskahtaa nauruun kesken haukottelunsa. "Vaik kui haluisin, nii en mäkää taida jaksaa." Alan itsekin nauraa ja Anton vetää minut kainaloonsa. "Siirretään myöhemmälle. On ainaki jotai odotettavaa."
Nyökkään vastaukseksi ja astumme sisään. Menemme jälleen kerran hissillä, enkä tälläkään kertaa väitä vastaan. Haaveeni jokapäiväisestä porrastreenistä rapisee päivä päivältä suoraan vessanpönttöön, ehkä kahdeksan tuntia rankkaa fyysistä työtä riittää tältä kesältä urheilun osalta. Anton seisoo hissin toisessa nurkassa ja haukottelee toista kertaa ja hieroo väsyneitä silmiään. Vaikka hän on tummempi jo valmiiksi taustansa vuoksi, niin hänen kasvot ja käsivarret ehti ulkotöiden aikana saada rusketusta pintaan. Huomaan tuijottavani häntä ihaillen, hän näyttää niin komealta.
"Älä tuijota", Anton naurahtaa.
"Tuijotanpas", ilmoitan ja ristin kädet rinnalleni. "Et voi estää."
Anton astuu lähemmäs ja peittää silmäni kämmenellään. "Voinpas", hän kuiskaa ja yllättäen tunnen hänen huulensa vasten omiani. Koko kehoni valtaa jälleen tuo uskomaton kihelmöinti. En ymmärrä miten hän tekee tuon kerta toisensa jälkeen. Kun yksi aisteista on pois pelistä, kaikki muut voimistuvat eikä väsymyksestä ole enää tietoakaan. Hän siirtää kämmenensä silmiltäni niskaani ja sillä sekunnilla olen taas täynnä energiaa. Anton tuntee sen myös, sillä hän ei yhtään kysele kun hän avaa itsevarmoin elkein hupparini vetoketjun ja vetäisee sen päältäni. Jep. Olen mukana. Suudelma ei katkea, vaikka hissi on jo pysähtynyt aikoja sitten. Upotan sormeni hänen hiuksiinsa, hän laskee kätensä lantiolleni ja ponnahdan sulavasti hänen syliinsä. Juuri niin kuin Anton aikaisemmin (hyvin seksikkään selkeästi) ilmaisi, hän siirtää huulensa kaulalleni ja painaa sinne suudelmia. Muistan hyvin selkeästi myös sen, mitä hän sanoi sen jälkeen tapahtuvan, ja minua alkaa kihelmöidä entistä enemmän. Sit mä haluisin maistaa sua. Anton tuoksuu jumalaisen hyvältä hikisestä päivästä huolimatta, mutta itse tunnen oloni työpäivän jäljiltä likaiseksi. En henkisesti (luojan kiitos) vaan pelkästään fyysisesti. Tahdon raksapölyn pois iholtani ja hiuksistani ennen kun voin jatkaa tästä pidemmälle. "Mä haluisin suihkuun."
"Ja mä haluisin sut suihkussa", Anton mutisee korvaani vasten ja näykkää hellästi korvalehdestäni. Olen kuin sulaa vahaa hänen seksikkään äänensä sointuessa korvakäytävääni pitkin.
"Näytä mulle."
"Mitä?" hän keskeyttää niskani suutelemisen ja katsoo minua ruskeilla silmillään. "Tarkenna."
"Näytä mulle miten sä otat mut suihkussa", kuiskaan takaisin huohottaen. "Saat tehä mitä vaan."
Antonin katse kirkastuu ja vanha kunnon vino hymy ilmestyy hänen kasvoilleen. "Ai ihan mitä vaan?"
"Mitä vaan haluut", saan sanotuksi, vaikka tämä erotiikkaa tihkuva keskustelu on salpauttaa henkeni kokonaan. Anton ujuttaa kielensä suuhuni ja pyörittelee sitä taitavasti.
"Kuvittele toi -", Anton kuiskaa ja liu'uttaa toisen kätensä jalkoväliini ja hivelee sitä kevyesti sormillaan housujen läpi. "- täällä."
Voihkaisen ja Antonin kieli päätyy takaisin suuhuni. Suljen silmäni ja annan hänen liikutella kieltään omaani vasten ja sen himokkuus on ajaa minut hulluksi. Minusta tuntuu etten saa henkeä, kun kuvittelen kielen olevan jossain ihan muualla. Jossain, missä se ei ole ikinä ollut ja jossain, mihin luulin etten uskaltaisi ketään päästää. Nyt uskallan. Nyt se ei tunnu millään tavalla väärältä tai oudolta. Kaikki meidän välillämme on niin luonnollista. Luotan Antoniin ja luotan, että se tulee tuntumaan uskomattomalta. Siitä ei ole epäilystäkään, kun huohotan nyt jo pelkästä ajatuksesta. En malta odottaa, joten valun hitaasti alas Antonin sylistä ja nappaan hupparini lattialta. Minua ei edes hävetä, että olen rappukäytävässä pelkät treenitrikoot ja rintsikat päälläni. Anton yrittää vetää minut takaisin suudelmaan, mutta estän sen ja tartunkin hänen paidan helmaan vetäen sen hänen päältään pois.
"Pitää olla reilu peli", sanon ja painan sitten huuleni hänen huulilleen. Tunnen hänen hymynsä vasten huuliani ja tunnen oloni niin vapautuneeksi. Täällä minä, Saara Kantola, suutelen jumalaisen seksikästä poikaystävääni kiihkeästi rappukäytävässä ilman paitaa ja hipelöin hänen paljaita käsivarsiaan. Anton saa oven avattua keskeyttämättä suudelmaa ja hän sujauttaa minut näppärästi asuntoon sisälle. Oven napsahdettua kiinni suudelmamme muuttuu entistä intohimoisemmaksi ja jäljellä olevat vaatteemme muodostavat polun jälkeemme lattialle eteisestä kylpyhuoneeseen. Anton avaa hellästi nutturani ja hiukseni valahtavat paljaalle selälleni aiheuttaen lisää kylmiä väreitä. Hän johdattaa minut sadesuihkun alle ja kääntää suihkun päälle. Ihanan viileät vesipisarat laskeutuvat pehmeästi kasvoilleni pyyhkien päivän pölyt pois. Viileä vesi kovettaa nännini ja Anton virnistää tyytyväisenä.
"Vittu mä haluan sua nii paljon", hän mutisee.
"Näytä miten paljon", kuiskaan takaisin.
Anton painaa minut itseensä kiinni ja henkäisen, kun tunnen hänen erektionsa ihoani vasten. Minun tekisi kuollakseni mieli koskea sitä, mutta annan hänen nyt olla kokonaan vallassa. Hän kumartuu rintojeni kohdalle ja alkaa suudella niitä. Himoni yltyy, kun alaspäin katsoessa näen hänen kielensä pyörivän nännieni ympärillä ja tahdon niin kovasti tuon kielen jonnekin toisaalle. Hän ujuttaa sormensa sisääni kuin lukien ajatukseni ja voihkaisen kun tunnen itsekin, kuinka märkä olen. Anton murahtaa seksikkään tyytyväisenä työnsä tulokselle ja palaa takaisin suutelemaan minua. Olen täynnä intohimoa noiden kosteiden huulten pyörityksessä, varsinkin kun sadesuihku ripottelee kasvoillemme vesipisaroita. Huohotan hänen liikutellessa sormiaan sisälläni ja minusta tuntuu, että jalat pettävät pian alta.
Anton sammuttaa suihkun, nappaa naulasta pyyhkeen ja alkaa kuivata sillä minua. Pehmeä frotee tuntuu ihanalta ihollani. Tuijotan ihaillen kuinka nuo vettä valuvat, lihaksikkaat, ruskettuneet käsivarret saavat minkä tahansa arkisen toiminnon näyttämään seksikkäältä. Hänen ilmeensä on niin suloisen keskittynyt, etten voi olla suutelematta häntä. Hän vastaa siihen selvästi yllättyneenä intohimoisesti, kuivaa nopeasti itsensä ja nostaa minut syliinsä. Rakastan sitä, kuinka tunnen oloni höyhenenkevyeksi hänen käsiensä varassa. Rakastan sitä, kuinka hän hitaasti ja sulavasti laskee minut sängylle selälleen ja kömpii päälleni seksikäs virne kasvoillaan. Rakastan sitä, kuinka hän itsevarmoin elkein, yhtään kyselemättä, luo suudelmillaan hidasta polkua ensin kaulalleni, siitä rinnoilleni ja sitten alemmas. Hänen kätensä valuvat hitaasti kylkiäni pitkin ja sykkeeni kohoaa mittaamattomiin lukemiin. Vihdoin tunnen hänen kuuman hengityksensä jossain ihan uudessa paikassa ja se saa minut huohottamaan malttamattomana. Huomaan sykkiväni odottavana hänen painaessaan suudelmia sisäreisilleni. Ja sitten, vihdoin ja viimein, tunnen nuo kosteat, pehmeät huulet kaikista kosketusherkimmässä paikassa. "Voi luoja", henkäisen ja selkäni taipuu kaarelle. Hän tekee taitavasti töitä samalla päästää seksikästä ääntä, joka kertoo hänen olevan vähintäänkin yhtä himokas kun minä. Se saa minut rentoutumaan ja sallin itseni nauttia tästä täysillä. Rakastan tätä.. Todella paljon. Tartun häntä hiuksista hellän voimakkaasti ja näen hänen himoa leiskuvat silmänsä, jotka paljastaa kuinka paljon hän tästä nauttii. Ja niin nautin minäkin. Voihkin aina vain kovempaa ja kovempaa mitä intensiivisemmäksi hän ryhtyy, ja juuri kun luulen saavuttavani huipun, hänen huulensa iskeytyvät omilleni. Hänen huulensa maistuu minulta ja se on uusi, mutta äärimmäisen kiihottava makuelämys. Vedän hänen kasvojaan lähemmäs omiani ja yhtäkkiä tunnen hänen liukuvan sisääni. Henkäisen.
"Et laittanu korts -"
"Laitoinpas", Anton naurahtaa suutani vasten. Hän tarttuu käteeni ja johdattaa sen kohti hänen erektiotaan - siellä todellakin on kondomi.
"Miten.. Missä välissä?"
"Monitoimimies", Anton virnistää.
Se hän todella on.