What Is Life Really Like? 💫🕊️

52. Juhlasuunnitelmia

Pov' Jeon Jungkook

•

Istun jo tylsistyneenä kotimme olohuoneen sohvalla. Olin kutsunut veljeni Ju-hyungin kylään. Pakko saada jotain seuraa nyt Taehyung ollessa poissa.

"Mitä me nyt tehdään? En halua istua koko aikaa tässä ja miettiä Taehyungia"
Mutisen hiljaa ja käännän katseeni sivulle, jotta näen veljeni.

"Jos vaikka suunnitellaan niit juhlia?"
Tuo ehdottaa katsoen minua.

Nyökkään pienesti mietinnän jälkeen. Ehkä niiden suunnittelu helpottaisi todella kovaa ikävääni.

Kaivan olohuoneen pöydän laatikosta muistivihkoni, kynän, kumin ja viivoittimen. Otan esille myös muutaman yliviivaustussin.

Avaan vihon ensimmäiseltä sivulta, jossa oli muutamia tekemiäni muistiinpanoja joita olen tehnyt jo pidemmän aikaa Taehyungin kanssa.

-muistiinpanot-

~iso kermavaahto-mansikka kakku
~paljon pinkkejä ja valkoisia ilmapalloja ja muita koristeita
~siisti puku
~Pöydille kukkia koristeeksi
...........

•

Näytän tuolle yhden aukeaman pituiset muistiin laitetut asiat.

"Okei... Miten ois kaikille semmoset siistit pienet kyltit istumapaikoille? Ois selkeetä mihin jokainen menee"

"Joo toi ois kiva. Ne vois vaikka tilata jostain, ni sais ainakin siistejä"
Ehdotan ja kirjoitan asian vihkoon ylös. Etsin netistä myös sivuston mistä niitä saisi tilattua. Löydän jonkun ainakin luotettavan näköisen sivuston ja kirjoitan myös sen ylös vihkoon.

Saamme hyvät suunnitelmat valmiiksi. Otan niistä puhelimellani kuvat, ja lähetän ne Taehyungille.

Hyvällä tuurilla tuo huomaa kuvat heti, ja vastaa samalla niiden olevan hyvän oloiset. Leveä hymy hiipii kasvoilleni lukiessani tuon viestit moneen kertaan uudelleen.

"Se hyväksyi suunnitelmat"
Hymähdän onnellisena. Olen yllättävän onnellinen, vaikka silti koko ajan ikävöin Taehyungia kamalasti.

"No hienoa. Tosi hyvä juttu et nää kelpaa sillekin"
Ju-hyung hymähtää hiljaa katsoen minua. Ilmeestäni varmaan huomaa onnellisuuden ja ikävän sekoituksen.

"Taidat olla oikeesti onnellinen sen kanssa?"

"Joo... Todellakin oon. Oon niin onnellinen et sain sen mun elämään. Mieti nyt mistä tää kaikki lähti? Se oli uus meiän koulussa, ja loukkaantu"
Hymähdän hiljaa ja katson tuota hymyillen todella leveästi.

"Hyvä. Tärkeintä on et sä oot onnellinen sen kanssa. Ootte kyllä tosi söpöjä yhdessä tiiätkö sitä?"

"Joo, kyl mä kai tiiän"
Naurahdan pienesti ja laitan puhelimeni pois pöydälle.

"Pitäiskö meiän kattoo vielä se juhlapaikka ja kaikki ne?"
Katson tuota kysyvällä ilmeellä.

"Ni se vois olla aika hyödyllistä, jos te ne paikat haluutte"
Hyung naurahtaa pienesti
"Mistä te haluutte sen? Ja Onks jotain kriteereitä?"

"sen ei tartte olla kamalan iso, sillä vieraita ei tule paljoa, ihan muutama. Kunhan on kuitenkin tilava ettei tuu tungosta kun syödään. Valoisa, ei kauheesti valoja. Luonnon valo on paljon parempi. Sit jos se ois kuitenkin aika lähellä täällä"

"Selvä homma. Mä koitan varata teille ne paikat tän päivän aikana. Jos lopetetaan nää suunnittelut nyt tältä päivältä ja katotaan joku leffa?"

Nyökkäsin vain vastaukseksi ja laitoimme yhdessä kaikki tavarat pois mahdollisimman paljon näkyviltä.

Etsimme telkkarista Netflixin ja käynnistimme sieltä jonkin ihan perus leffan. Se oli vain ensimmäinen joka osui silmiin, emmekä kumpikaan olleet nähneet sitä ennen.
Voisin sanoa vaikka miljoonia kertoja sen, kuinka paljon viihdyn veljeni kanssa. Olen samalla todella onnellinen siitä, ettei tuo kuollut muutama vuosi sitten sattuneessa onnettomuudessa. En voisi elää elämässäni ilman veljeäni tai Taehyungia. He ovat elämäni tärkeimmät ihmiset.

•
Vähän lyhyempää lukua koska en fr jaksa kirjoittaa pidempiä :) jatkossa myös muut luvut saattaa olla lyhyempiä, joten älkää ihmetelkö!