15. The Pain Goes Away Whit Yoy

3.2K 203 18
                                    

Sängystä nouseminen oli vaikeaa, heräsin nimittäin kotoa. Joudun muuttamaan pois, sillä olen jo 18. Jalkani tuntuivat jäykiltä ja sormeni voimattomilta. Katselen ympärilleni. Eilen pakatut pahvilaatikot lojuivat ympäri huonettani. Muuttaisin Jackin luokse. Vaihdoin vaatteet ja heitin kaapistani vaatteita matkalaukkuun. Menik vanhempieni huoneeseen. Vedin sieraumeni täyteen kotini tuoksua, vanhempieni tuoksua. Polvistuin sängyn viereen ja vedin sängyn alta puisen kirstun. Avasin narusevan kannen ja nappasin nahkeapintaisen kirjan käteeni, valokuva-albumimme. Niitä oli vielä 3 lisää, saman kokoista, saman tuntuista. Muistelin vielä mitä muuta äidillä oli minulle. Hän oli luvannut älylaitteensa minulle joskus. Menin äidin työpöydän luokse huoneen nurkkaan ja vedin lipaston auki. Esiin pilkahti tabletti. Otin sen käteen ja laskin sen pöydällä lepäävän tietokoneen päälle.

Tyhjentelin asuntoa. Se muuttui autiommaksi koko ajan. Olin pyytänyt Jackiä tulemaan auttamaan. Tämä lupautui ja sanoi tulevansa tunnin päästä. Lastasin omat älylaitteeni suureen laatikkoon. Noh, olihan siellä äitinikin laitteet, mutta ne ovat nyt minun.

Ovikello pirahti ryntäsin ovelle. Siellä hän oli, minun Jack. Jack hymyilee lohduttavasti. Tämä kietoo kätensä ympärilleni ja keinuttaa minua. Mieleeni tulee taas äiti. Tämän herkulliset ruoat, ihana lohdutus, ikimuistoiset vitsit, pehmeä ja heleä nauru. Annan kyynelten valua.

Äidin kuolemasta on kulunut kuukausi. Olen itkenyt joka toinen yö Jackin vessassa. Kaikki mitä olen elämäni aikana joutunut kokemaan, kaikki kyyneleet tulivat kerralla. Olin taas kähveltnyt Jackiltä keittiöstä puukon. Olin aloittanut viiltelyn uudestaan. Tälläkin hetkellä istuin puukko käteen painettuna vessan nurkassa. Nyyhkytän hiljaa, on yö. Vedän puukkoa hitaasti ihollani. Puren huulta ja nyyhkäisen. Kylmät väreet kulkevat kehossani kun nostan puukon iholtani. Otan kasan vessapaperia ja painan ne haavoilleni. En tunne kädessäni mitään, en lämpöä, en tuntoa.

Jack lohdutteli mina jälkeen. Koulukin alkaa kuukauden päästä. "Kyl sä selviit tästä kivusta" Jack puhui rauhallisella äänellä ja painoi huulensa poskelleni. Vedin pojan pään takaisin ja suutelin tätä. Hän hyväili vartaloani ja painoi kehoaan omaani kohti. Silittelin tämän hiuksia ja vedin välillä henkeä suudelmien välistä. Emme ole suudelleet kuukauteen. Tämä tuntui oikealta, siltä mitä olen kaivannut tämän kuukauden aikana. Vedin Jackin paidan pois ja annoin hänen suudella kaulaani. Jack lopulta lopetti ja painoi otsansa omaani vasten. Toivon, että mikään ei estä meitä jatkamasta tästä eteenpäin.

Joo, tuli lyhyt.. Mutta en tienny tykkäättekö tollasista kröhöm jutuista, niin en viittiny jatkaa... MUTTAAAAAA, jos ette viel oo huomannu, oon alottanu toisenki tarinan joskus viikko sitten... Sen nimi on "JOEL" käykää rakkaat kattomassa ja votaamassa😽 Anyways, meen huomenna kattomaan mun veljen kisoja Lohjalle, ja joudun heräämää joskus neljän aikaan, niin mulla on aikaa kirjottaa tarinaa ja kaikkee jännää XD

Kiiiiitos taas kaikille lukioille ja votaajille, LOVE YA!!!!!

XoXo ~Elli

BAD BOY for others (Finished)Where stories live. Discover now